Tiedonantajan numeros 09/2024 on ilmestynyt. Katso lehden sisällys täältä.
Intiassa historiallinen suurlakko
Syyskuun 2. Intiassa järjestettiin massiivinen lakko, johon osallistui kymmeniä miljoonia työläisiä. Paikalliset ammattiliitot arvioivat, että pääasiassa julkisen sektorin kattanut työtaistelu olisi ollut maailmanhistorian suurin. Mukana oli jopa 180 miljoonaa eri alojen työläistä.
Muun muassa pankit, koulut, terästehtaat, kaivokset ja voimalaitokset olivat suljettuina ja julkinen liikenne seisoi useassa osavaltiossa.
Intian kommunistinen puolue (CPI) piti suurlakkoa onnistuneena. Sen pääkärki kohdistui istuvan pääministerin Narendra Modin oikeistohallituksen politiikkaa vastaan. Modin johtama hindunationalistinen BJP-puolue otti vuoden 2014 parlamenttivaaleissa murskavoiton ja on siitä saakka harjoittanut rankan uusliberalistista politiikkaa, mikä on saanut aikaan useita protesteja. BJP:n keskeisin vaalilupaus oli Intian talouskasvun turvaaminen, mikä on vaatinut Euroopasta tutun kuri- ja leikkauspolitiikan soveltamista.
Totaalinen bandh (sanskriitinkielinen sana, joka merkitsee sulkua) oli vuorokauden ajan voimassa ainakin Keralan, Karnatakan, Puducherryn, Telanganan, Manipurin, Meghalayan, Assamin, Tripuran, Chattisgarhin, Haryanan ja Punjabin osavaltioissa.
Suurlakon vaatimuksia
Suurlakolla oli useita vaatimuksia:
- Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä, joilla estetään perushyödykkeiden kohtuuton hinnannousu. Se tarkoittaisi muun muassa peruselintarvikkeiden hinnoilla keinottelun kieltämistä.
- Työttömyyden torjumiseksi on laadittava konkreettinen työllisyysohjelma.
- Työvoimalait on saatettava voimaan koko maassa ja lakia rikkoville on langetettava ankarammat rangaistukset.
-Yleinen, kattava sosiaaliturva kaikille työläisille.
- Minimipalkka vähintään 15 000 rupiaa kuukaudessa, ja varaus sen indeksiin sitomiselle.
- Takuueläkkeen oltava vähintään 3 000 rupiaa kuukaudessa koko työtätekevälle väestölle.
- Julkisten hankkeiden määrärahojen ja investointien leikkaaminen lopetettava.
- Jatkuvien, pysyväisluonteisten töiden ulkoistaminen on lopetettava, samat palkat ja edut myös ”epätyypillisiin” työsuhteisiin (vuokratyöläisille, pätkätyöläisille ym.)
- YK:n ILO-sopimuksen kohdat C87 ja C98 on ratifioitava välittömästi. Kohdat koskevat ammattiliittojen oikeutta järjestäytyä ja solmia yleissitovia työehtosopimuksia.
- Vierasta pääomaa ei saa käyttää esimerkiksi rautatieverkon tai maanpuolustuksen investointeihin.
Lakolla myös poliittisia tavoitteita
Kommunistien mukaan suurlakossa ei ollut kyse vain taloudellisista vaatimuksista. Lakossa nostettiin esille myös poliittisia kysymyksiä, kuten yhteiskunnan kannalta keskeisten alojen omistaminen ja rahoittaminen julkisesti sekä pankkien vallan rajoittaminen. Myös koko julkisen sektorin puolustaminen oli lakon eräs päätavoitteista.
– Suurlakko oli isku vasten Modin hallituksen kasvoja. Se on nyt puolessa välissä valtakauttaan ja on osoittanut, että sen liittolaisia ovat kansan sijasta ylikansalliset yhtiöt ja suurpääoma. Mikäli politiikan suunta ei muutu, tulevat massiiviset ja entistä militantimmat protestit jatkumaan kautta koko Intian, lupaavat intialaiset kommunistit.
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
- ‹ edellinen
- 3 / 329
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.