Jokainen päivä kertoo Marxin pääoman ajankohtaisuudesta
Moderni porvarillinen yhteiskunta tuotanto-, vaihto- ja omistussuhteineen on kuin taikurimestari, joka ei enää kykene hallitsemaan esiin manaamiaan maanalaisia mahteja. Näin kuvasivat Karl Marx ja Friedrich Engels kapitalismin kehitystä Kommunistisen puolueen manifestissa. Jouduttuaan pian tämän jälkeen muuttamaan poliittisena pakolaisena perheineen Lontooseen, Marx ryhtyi valmistelemaan teosta, jonka tavoitteeksi hän asetti ”nyky-yhteiskunnan taloudellinen liikelain löytämisen”. Tämä kirja – Pääoma – mullisti perinteisen taloustieteen käsitykset ja selvitti työn ja pääoman suhteen, joka on avain koko yhteiskuntajärjestelmän ymmärtämiseen.
Marx tarkastelee Pääoman ensimmäisessä osassa kapitalistista tuotantoprosessia. Työvoima luo arvoa ja lisäarvoa, jonka kapitalistit anastavat haltuunsa. Pääoman toisessa osassa Marx käsittelee pääoman muodonmuutoksia, rahapääoman, tuotantopääoman ja tavarapääoman kehäkiertoa sekä koko yhteiskunnallisen pääoman uusintamista ja kiertokulkua. Tässä kiertokulussa tuotettu tavara ja siihen sisältyvä lisäarvo realisoidaan ja pääomat kasautuvat harvoihin käsiin. Pääoman kolmannessa osassa Marx paneutuu kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessiin.
Marx ei ehtinyt saada pääteostaan valmiiksi. Pääoman toisen ja kolmannen osan kokosi ja toimitti yhtenäiseen muotoon Marxin työtoveri Friedrich Engels. Toinen osa julkaistiin ensi kerran vuonna 1885. Työn vaikeutta kuvaa se, että kun ensimmäisen osa ilmestyi 1867, niin kolmas valmistui vasta 1894.
Ryömä aloitti suomentamisen vankilassa
Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto päätti vuonna 1908 ottaa Pääoman ensimmäisen osan suomentamisohjelmaan valtion kustannuksella. Päätös syntyi sosialidemokraattien vasemmistosuuntausta edustaneen Edward Gyllingin aloitteesta. Gylling oli myös konkreettisen sosiaalitutkimuksen uranuurtajia Suomessa. Kansallinen ja työväenliikkeen nousu löivät silloin kättä maailmankirjallisuuden saamiseksi suomen kielelle.
Pääoman toisen osan suomensi Mauri Ryömä. Hän aloitti käännöstyön sotavuosina vankilassa, jonne joutui vasemmistolaisen ja sodanvastaisen toimintansa takia. Ryömä viimeisteli käännöksen sodan jälkeen, jolloin hän toimi Suomen kommunistisen puolueen johdon jäsenenä, SKDL:n kansanedustajana ja Työkansan Sanomien päätoimittajana.
Arkistotietojen perusteella voi päätellä, että Ryömä tunsi O.W.Louhivuoren tekemän Pääoman ensimmäisen osan suomennoksen lisäksi siitä Leningradissa 1933 julkaistun Väinö Kankaan tarkistaman laitoksen, joka sekin oli syntynyt Gyllingin aloitteesta.
Kansankulttuuri Oy julkaisi Pääoman toisen osan vuonna 1950. Suomennosta tarkistettiin Kustannusliike Progressin 1974 julkaisemassa painoksessa vastaamaan Marxin ja Engelsin koottujen teosten toista, 1963 ilmestynyttä saksankielistä laitosta.
Tulossa Pääoma 2 –seminaari
Nyt ilmestynyt Pääoman toinen osa on jatkoa Kustannusyhtiö TA-Tiedon syksyllä 2013 julkaisemalle ensimmäiselle osalle. Tulossa on myös kolmannen osan uusi painos, toivottavasti jo syksyllä.
Näissä uusissa painoksissa on Pääoman alaotsikko muutettu muotoon ”Poliittisen taloustieteen arvostelua”, mikä vastaa Marxin teoksen alkuperäistä alaotsikkoa. Lisäksi on korjattu eräät painovirheet. Kirjan suuritöisestä oikoluvusta kuuluvat kiitokset valtiotieteen tohtori Seppo Ruotsalaiselle.
Karl Marx –seura ja Demokraattinen sivistysliitto järjestivät Pääoman ensimmäisen osan ilmestyessä viime vuoden lopulla korkeatasoisen Pääoma-seminaarin Helsingin yliopistolla. Lokakuun 11.päivä on tulossa Tampereen yliopistolle Pääoma 2 –seminaari, jota Marx-seuran ja DSL:n lisäksi on valmistelemassa Marxilaisen Yhteiskuntatieteen Seura.
Tänäänkin pätee sama, minkä Mauri Ryömä totesi esitelmässään Helsingin yliopistolla Pääoman toisen osan ensimmäisen suomenkielisen laitoksen ilmestymisen johdosta: ”Marxin Pääoma ei kaipaa vanhentumattomuutensa todistelemista. Jokainen päivä osoittaa, että se on elävää maailmanhistoriaa.”
Karl Marx: Pääoma. Poliittisen taloustieteen arvostelua. 2.osa. Pääoman kiertokulkuprosessi. 537 sivua. Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy. Hinta Tiedonantajan kautta 25 euroa + postikulut.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Teoria
Tilanteessa, jossa ihmiskunnalla on edessään suurin kriisi sitten toisen maailmansodan, rajoittamattoman sodan ja katastrofikapitalismin aikakaudella, vasemmisto – ainakin Euroopassa – on pelkkä varjo itsestään. Leninin poistaminen vasemmiston kollektiivisesta muistista on ollut osa tätä historian tuhoamista. Artikkelin kirjoittaja Michael Brie on sosiaalifilosofi Rosa Luxemburg -säätiön Kriittisen sosiaalianalyysin instituutissa Berliinissä.
Äärioikeiston nousu ei ole osoitus poliittisesta tyytymättömyydestä, ei sosiaalisesta patologiasta eikä varsinkaan järjestelmänvastaisuudesta. Äärioikeiston kasvu viime vuosikymmenellä on vastareaktio - ja vieläpä maailmanlaajuinen vastareaktio. Mutta mitä vastaan?
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.