Köyhyys ja syrjäytyminen uhkaavat miljoonia lapsia Euroopassa
Pelastakaa Lapset -järjestön tänään julkaistavassa Ending educational and child poverty in Europe – leaving no child behind -raportissa käsitellään viimeaikaista eurooppalaista kehitystä liittyen köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa eläviin lapsiin.
Tarkastelussa on erityisesti koulutuksen epätasa-arvosta johtuva lapsiköyhyys.
Suomessa joka kymmenes lapsi pienituloisessa perheessä
Tuoreen raportin mukaan köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat yli 26 miljoonaa lasta EU:n jäsenmaissa sekä Islannissa ja Norjassa. Eurostatin käyttämän AROPE-indikaattorin mukaan suomalaisista lapsista noin 168000 (15,6 %) on köyhyyden tai syrjäytymisen vaarassa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 joka kymmenes lapsi, 108000 lasta, kuului pienituloiseen perheeseen Suomessa.
”Myös suomalaiset lapset kokevat koulutuksen epätasa-arvosta johtuvaa köyhyyttä ja syrjäytymistä.”
– Myös suomalaiset lapset kokevat koulutuksen epätasa-arvosta johtuvaa köyhyyttä ja syrjäytymistä. Vaikka Suomi näyttäytyy raportissa pärjäävien sarjassa, perhekohtaiset, alueelliset ja sukupuolten väliset erot koulutuksessa ovat meilläkin kasvaneet. Tähän suuntaan osoittaa esimerkiksi juuri julkaistu PISA-tutkimus, Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta sanoo.
Myös Pelastakaa Lasten vuonna 2015 tekemän Lapsen ääni -kyselyn mukaan vähävaraisten ja köyhien perheiden lapset eivät ole yhdenvertaisia Suomessa. Lapset kertoivat kyselyssä, että heitä kiusataan perheen taloudellisen tilanteen takia. He kokivat myös, etteivät pysty vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin koulussa, kotona, harrastuksissa ja kaveripiirissä, eikä vanhemmilla ole heille riittävästi aikaa.
Lapsiköyhyyttä kaikissa Euroopan maissa
Kansainvälisen Pelastakaa Lasten raportissa Euroopan eri maissa asuvat lapset kertovat, että he joutuvat köyhyyden vuoksi menemään kouluun nälkäisinä, murehtimaan vanhempiensa vuokranmaksuvaikeuksista, asumaan talvisin kylmissä kodeissa ja opiskelemaan kylmissä kouluissa, jättämään rahanpuutteessa koulukirjat ostamatta sekä luopumaan toiveistaan ja unelmistaan.
Vaikka vanhemmilla olisikin työtä, lapset saattavat silti elää köyhyydessä.
Lapsiköyhyyttä on kaikissa Euroopan maissa. Köyhyydessä kasvavat todennäköisemmin yksinhuoltaja- tai suurperheiden lapset, alityöllistettyjen tai työttömien vanhempien lapset sekä vähän koulutettujen vanhempien tai siirtolaisten lapset.
Vaikka vanhemmilla olisikin työtä, lapset saattavat silti elää köyhyydessä. Joissakin Euroopan maissa, kuten Bulgariassa, Espanjassa ja Ruotsissa, köyhyys uhkaa vähintään yhtä viidestä työssäkäyvien vanhempien lapsesta. Romaniassa luku on lähes 50 prosenttia.
Raportin mukaan osa lapsista ei opi riittävän hyvin laskemaan ja lukemaan, jos heidän vanhempansa ovat sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa.
– Näiltä lapsilta on riistetty heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa kehittää omia kykyjään ja taitojaan. Aikuistuessaan heillä on vaikeuksia päästä yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ja työllistyä, Markkula-Kivisilta muistuttaa.
Yhdenvertaisuus taattava myös toisella asteella
Pelastakaa Lasten näkemys on, että lasten ja nuorten koulutuksen yhdenvertaisuus tulisi Suomessa taata perusasteen lisäksi myös toisella asteella.
– Järjestömme on saanut viime aikoina paljon yhteydenottoja perheiltä, joilla on vaikeuksia rahoittaa lukio- ja ammattiopintoihin liittyviä hankintoja, kuten oppikirjoja ja työvälineitä. Tämä on selvä epäkohta, johon tulee aktiivisesti etsiä kansallisia ja kuntatason ratkaisuja, Markkula-Kivisilta vaatii.
Eurooppalaisten päättäjien tulisi torjua lapsiköyhyyttä lapsen oikeuksia johdonmukaisesti ajaen.
Jotta lapsiköyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja koulutuksen epätasa-arvosta johtuva köyhyys vähenisivät Euroopassa, eurooppalaisten poliitikkojen ja päättäjien tulisi torjua lapsiköyhyyttä lapsen oikeuksia johdonmukaisesti ajaen.
Lisäksi lasten näkemykset on otettava huomioon päätöksenteossa. Tämä koskee myös Suomessa meneillään olevia suuria rakenteellisia muutoksia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta.
Sosiaaliset tulonsiirrot tärkeitä
Pelastakaa Lapset -järjestö korostaa, että sosiaaliset tulonsiirrot ovat tärkeitä lapsiköyhyyden torjumisessa. Tulonsiirtojen tulee olla taloudellisesti merkittäviä ja oikein kohdennettuja lapsille ja lapsiperheille.
Suomen hallituksen viimeaikaiset päätökset koskien esimerkiksi lapsilisien leikkauksia ja lapsilisien indeksisidonnaisuudesta luopumista syventävät pitkällä ajanjaksolla lasten köyhyyttä esimerkiksi vähävaraisissa perheissä ja yksinhuoltajaperheissä.
Lapsivaikutusten arviointi ja lapsen oikeuksien seuranta ovat keskeisiä keinoja lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, myös kuntien päätöksenteossa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
- 1 / 331
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.