Kaivostoimintaa vain luonnonvarojen ja paikallisten ihmisten ehdoilla
Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Kaavin kaivosliikkeen järjestämässä keskustelutilaisuudessa Savo-Karjalan kaivosvaaleista nousi odotetusti Talvivaara ykkösaiheeksi. Seitsemän kansanedustajaehdokasta kinasteli siitä mikä on virkamiesten ja mikä poliittisten päättäjien rooli.
Paikallinen Luikonlahden kaivos nousi luonnollisesti keskusteluun, ja kaivostoiminnan valvonta puhutti niin panelisteja kuin yleisöä.
Talvivaara toiminut lupaehtoja vastaan
Vihreiden Harri Höltän mukaan ympäristöministeri sai nuhteet oikeuskanslerilta puuttuessaan ELY-keskuksen virkamiesten toimintaan. On valtioneuvoston asia ottaa kaivoslupa pois.
– Hallinto-oikeuden mukaan Talvivaara ei ole toiminut yhtenäkään vuonna lupaehtojen mukaan.
Keskustan Markku Rossin mukaan ministerillä on suuri vastuu saada virkamiehet toimimaan lakien mukaan ja poliittisella ohjauksella voidaan saada merkittäviä tuloksia.
– Ei tänä päivänä Otanmäessä tehtäisi junan vaunuja, jos oikeuskanslerin nuhteita olisi aina noudatettu. Talvivaarassa vastuu on ollut ja on ympäristöministerillä, on hallituksen heikkoutta, ellei asioita saada kuntoon. Kaivoksen pysäyttäminen kerralla ei kuitenkaan onnistu.
Kokoomuksen Jukka Savolaisen mukaan kaivostoiminta on Suomessa suurimmalta osalta kunnossa. Virkamiesten on noudatettava toiminnassaan lakia ja yleensä kaivostoiminta ärsyttää niitä, joita se välittömästi koskee.
– Talvivaaran rakentaminen tapahtui kiireellä, valvovat viranomaiset eivät pysyneet mukana. Jo silloin kuultiin puheita, ettei kaikki mene ihan kohdalleen.
Juhani Tanski STP:stä muistutti, että Talvivaaran piti olla puhdasta kaivosteollisuutta, mutta bioliuotus ei toimi, ei ole toiminut muuallakaan. Nikkelistä saadaan talteen vain 40 prosenttia, loput menevät luontoon.
– Talvivaaran ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) mukaan prosessiin piti pumpata ulkopuolista vettä, sillä taivaalta ei tule riittävästi, koska prosessi haihduttaa voimakkaasti. Kierron piti olla suljettu. Kuinka on käynyt?
– Kun ei pelannut, niin alettiin ajaa rikkihappoa prosessiin, koko ajan on huijattu rahoittajia. Talvivaarassa tullaan tutkimaan myös talousrikoksia, nythän Perä on syytettynä vakavasta ympäristörikoksesta.
Kaivostoiminnasta hyötyä myös paikallisesti
SKP:n Toni Kallioinen vaati, että kaivostoimintaa voidaan harjoittaa vain luonnonvarojen ja paikallisten ihmisten ehdoilla.
– Kaivosten perustamisen sijaan on huolehdittava tehokkaasti kierrätyksestä. Kaivostoiminnasta on jäätävä hyötyjä myös paikalliselle tasolle.
Vasemmistoliiton Ville Kuivalainen painotti kaivosten työllistävää vaikutusta, joten päätöksiä ei voi tehdä pelkästään ympäristön ehdoilla.
– Paikallisesti on pystyttävä neuvottelemaan ja pohjavesistä on pidettävä huolta. Kaikki toiminta on tapahduttava lakien mukaan ja lupaehtoja rikottaessa toiminta pitää pysäyttää, mutta Talvivaaraakaan ei voi kerralla pysäyttää.
Kokoomuksen Markku Eestilä muistutti, että tekijälläkin on vastuu ja kokemustakaan ei ollut.
– Törkeistä laiminlyönneistä on rikossyytteet luonnollinen seuraus. Mutta poliitikoista ei ole asiantuntijoiksi, meillä on vallan kolmijako. Poliitikot päättävät, virkamiehet toteuttavat ja oikeuslaitos tuomitsee.
Lainsäädäntö turvaamaan paikalliset edut
Olavi Saastamoinen Iisalmesta kommentoi käytyä keskustelua, että Talvivaaran osalta ratkaisevaa on toimiiko bio-liuotus.
– Kuusi vuotta sitä on kokeiltu, eikä vielä toimi. Kannattaako mahoa lehmää enää syöttää? Koko Suomen kaivosteollisuuden tulevaisuuden ratkaisee saadaanko valvonta kuntoon.
Kirsti Toikka Kaavivaara -liikkeestä huomautti, että Talvivaara on opettanut ihmisiä ja Kaavillakin herkistyttiin, kun kaivosyhtiö haki sekoittumisvyöhykettä Luikonlahteen.
– Tässä on paikallisesti neuvoteltu yhtiön edustajien kanssa. Onneksi on ollut paikallisilla asukkailla kokemusta ja asiantuntemusta kaivosyhtiöistä vuosikymmenten ajalta ja siitä, kuinka pitää toimia.
Toikan mukaan tietoa on ollut vaikea saada ja aktiivit ovat joutuneet ottamaan omia näytteitä. Niissä on ollut korkeammat arvot, kuin ELY-keskuksen näytteissä, joissa on ollutkin manipuloinnin makua.
– Lähdemme täällä siitä, että kaivokselle pitää saada suljettu kierto ja lainsäädännöllä pitää turvata paikallisten asukkaiden edut.
Ministeriöiden yhdistäminen synnytti sananvaihtoa
Jarmo Toikka jatkoi, että Luikonlahdessa annettiin yhtiölle samansuuruiset päästöluvat, kuin Talvivaarassa, vaikka toiminta tällä hetkellä on vain murto-osa siitä.
– Australialainen yhtiö ei ole ennen toiminut kaivosalalla, Luikonlahti on pilottihanke, YVA:kin on tekaistun makuinen, sekoittumisvyöhyke on merkitty miten sattuu. Ympäristövalvonnan tekee epäluotettavaksi, kun valvojat siirtyvätkin yhtiöön töihin.
Harri Höltän mukaan sekoittumisvyöhyke perustettiin, koska ei ollut varmaa tietoa päästöistä. Patojen korotuksille ei ole lupia. Ehdokkaat olivat yksimielisiä pohjavesien suojelun tärkeydestä.
Raili Muranen Koillis-Savon luonnonystävistä pahoitteli, ettei heidän muistutuksillaan ole ollut mitään vaikutusta YVA:an. Toiminnan keskeyttämisvaatimukseen Lahtojoella ei reagoitu mitenkään. Ulkomaisten yhtiöiden vahtiminen on ollut vaikeaa.
– Miten voitaisiin taata kaivosten kotimaisuutta. Miten hienoa olisi tarjota kotimaista Lahtojoen timanttia.
Ympäristöministeriön yhdistäminen muihin ministeriöihin synnytti sananvaihtoa. Kokoomuksen ehdokkaat kannattivat sitä periaatteella yksi huone, yksi valvoja. Keskustan Rossi kannatti vahvaa vaaleilla valittavaa maakuntahallintoa, jonka alaisuuteen virkamieshallinto sijoitetaan. Vasemmistoliiton Kuivalainen kaipasi ELY-keskusten toiminnan yhdenmukaistamista, koska päätökset saattavat vaihdella paljonkin.
Vihreiden Höltän mukaan yhdistyminen johtaa ympäristövalvonnan heikkenemiseen. Nyt sanotaan irti 250 virkamiestä ELY-keskuksista. Kun valtio vähentää virkamiehiä, palvelut häviävät omalta kylältä. STP:n Tanski haluaa myös säilyttää ympäristöministeriön ja kaivostoiminnassa pitää aloittaa normien valvontatalkoot.
SKP:n Kallioinen haluaa säätää kaivosveron ja ohjata siitä suoraan osuuden valvontaan. Lisäksi valvontatulokset pitää saada julkiseksi.
TTIP-sopimus estettävä
Loppupuheenvuorossaan Rossi vaati valtion kaivosyhtiön perustamista ja siirtymistä turhasta valvontabyrokratiasta ongelmien valvontaan. Savolaisen mukaan kaivoksia tarvitaan, mutta päätäntävaltaa on saatava paikalliselle tasolle. Hölttä vaati kunnille lisää veto-oikeuksia kaivoksia perustettaessa. Kuivalainen vaati luonnonvarojen pitämistä omissa käsissä ja päätösvaltaa paikallistasolle. TTIP-vapaakauppasopimus ei ole Suomen etujen mukainen, EU ja USA pelaavat sillä Venäjää sivuun.
Kallioinen halusi vastuun ympäristövelvoitteista kaivosten omistajille ja päättäjille. Myös TTIP-sopimus pitää Kallioisen mielestä estää.
Itä-Suomen kaivostarkkailuryhmä
Perjantaina perustettiin Kaavilla Itä-Suomen kaivostarkkailuryhmä Kaavivaara-liikkeen aloitteesta Luonnonsuojeluliiton järjestämän koulutustilaisuuden yhteydessä. Kyseessä on uudenlainen ryhmä, joka seuraa vesien tilaa ja kirjelmöi viranomaisille, kun kaivosten ja rikastamojen päästöihin pitäisi puuttua. Samalla tavoitellaan erilaisia keinoja kuin aiemmin on nähty. Tavoitteena on mahdollisimman laaja-alainen, puoluepoliittisesti riippumaton ja maakuntarajat ylittävä toiminta vesien puolesta.
Ryhmä on avoin ja täydentyy halukkaiden kautta. Kirsti Toikka Kaavilta on ryhmän vastaava, johon kiinnostuneet voivat olla yhteydessä: kirsti.toikka [at]@mestarimaalaus.fi
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.