Tiedonantajaa uudistaessamme on välttämätöntä käydä läpi, mikä on kommunistien mediatyön lähtökohta. Jo vuosia on puhuttu, että Lenin varmasti olisi ollut ensimmäisenä hyppäämässä mukaan sosiaaliseen mediaan ja toiminut siellä aktiivisesti.
Kansalaisjärjestöjen mielestä omistukset salaavaa hallintarekisterilakia ei pidä säätää
Valtiovarainministeriö ja hallitus esittävät, että suomalaiset voisivat hallintarekisteröidä osakeomistuksensa moniportaiseen ketjuun siten, että tietoa osakkeiden todellisesta edunsaajaomistajasta ei enää olisi mahdollista selvittää.
Muun muassa Attac, Finnwatch ja Kepa vastustavat hanketta, sillä se heikentäisi merkittävästi osakeomistusten julkisuutta nykyisestä. Tällä hetkellä suomalaisen sijoittajan omistukset kirjataan arvo-osuustilille, josta on nähtävissä arvopaperin todellinen omistaja.
Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan lainvalmistelun avoimuudesta ja riippumattomuudesta, jotka ovat edellytyksiä demokraattiselle, yhteiskunnan kokonaisetua palvelevalle päätöksenteolle. Valtiovarainministeriö on esittänyt hallintarekisteriuudistuksen puolesta useita harhaanjohtavia väitteitä, jotka myötäilevät yksipuolisesti hallintarekisteristä hyötyvän pankkisektorin kannanottoja. Kertomatta ja punnitsematta on puolestaan jätetty muun muassa lakia vastustavien viranomaisten, oikeusministeriön ja kansalaisjärjestöjen argumentit.
Toisin kuin valtiovarainministeriö väittää, EU:n arvopaperikeskusasetuksen ei voida yksikantaisesti sanoa edellyttävän Suomea luopumaan nykyisestä, suoraan omistamiseen perustuvasta järjestelmästä omien kansalaistensa osalta.
Avoimuus ei lisäänny
Anonyymi omistajuus tulisi edesauttamaan rahanpesua, korruptiota ja veronkiertämistä muiden kustannuksella.
Väite siitä, että avoimuus jotenkin lisääntyisi hallintarekisteröinnin myötä, on perätön, sillä asia on juuri päinvastainen. Media, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset jäisivät vaille omistajatietoa, eikä julkisuusvajetta korjaa veroviranomaisten automaattisen tietojenvaihdon kehittäminen tulevaisuudessa. Keskeiset lainvalvojat Suomessa – poliisi, valtakunnansyyttäjä ja verohallinto – ovat yksiselitteisesti todenneet esitetyn hallintarekisterin aiheuttamat riskit ja että niiden tiedonsaanti vaikeutuu. Anonyymi omistajuus tulisi edesauttamaan rahanpesua, korruptiota ja veronkiertämistä muiden kustannuksella.
Omistusten ketjuttamisen ja salaamisen mahdollistaminen aiheuttaa myös systeemisen riskin lähteen arvopaperimarkkinoilla. Tällainen kehitys vahingoittaa tasapuolista ja tervettä kilpailua sekä markkinoiden tehokkuutta ja avoimuutta.
Kansainvälisesti ollaan kulkemassa kohti uudistuksia, joilla tähdätään nykyistä läpinäkyvämpään omistajuuteen. Suomessa ei voida ottaa nyt askelta taaksepäin. Kun suoraomistusmarkkinat ovat kasvamassa, Suomen nykyinen avoin omistajamalli tulee nähdä valttina, jota voi markkinoida muulle maailmalle ja kehittää edelleen omistajatietojen julkisuudesta tinkimättä ja sitä lisäämällä.
Kirjoittajan artikkelit
Hovioikeus sivuutti syrjivän lainsäädännön merkittävässä oikeustapauksessa.
Eniten tuulivoimaa on rakennettu Pohjois-Pohjanmaalle, jossa sijaitsee lähes puolet kaikesta Suomen tuulivoimasta.
- ‹ edellinen
- 42 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.