Kansallinen ilmastopolitiikka haussa
Kirjan talolla Helsingissä 5. huhtikuuta pidetty seminaari energia- ja ilmastopolitiikasta yhdisti hedelmällisellä tavalla globaalin paikalliseen.
– Jo muutaman vuoden voimakkaasti esillä ollut ilmastokeskustelu mahdollisti Balin ilmastokokouksen näinkin hyvät tulokset. Kansalaisten aktiivisuus ja painostus hallituksiaan kohtaan palkittiin, sanoi Tuomas Parsio. Hän kertoi Greenpeacen näkökulmasta ilmastoasioihin sekä joulukuisen Balin ilmastokokouksen tuloksista ja taustoista.
Jotta maapallon lämpötila ei nousisi yli kahta astetta, teollisuusmaiden pitäisi vähentää hiilidioksidipäästöjään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja globaalisti yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen hallitus ei oma-aloitteisesti ole laittanut tikkua ristiin päästöjen vähentämiseksi, vaan vähennysvaateet ovat tulleet EU:lta.
YK:n Balilla järjestetty ilmastokokous hyväksyi päästöjen leikkaamiseen tähtäävän neuvottelukierroksen aloittamisen. Tavoitteena on kahden vuoden päästä saada aikaiseksi jatkosopimus vuonna 2012 päättyvälle Kioton ilmastosopimukselle. Kokouksen lopputulos ei vielä takaa tavoitteen toteutumista, koska osapuolet voivat neuvotteluissa yrittää hankkia itselleen erityiskohtelua.
Parsio toi esiin ilmaston lämpenemiseen liittyviä skenaarioita:
– Jo 2,5 asteen lämpeneminen riittäisi muun muassa tuhoamaan 20-80 prosenttia Amatsonin sademetsistä, hävittämään suuren osan maailman eläin- ja kasvilajeista sekä aiheuttamaan mittavaa inhimillistä kärsimystä.
Kansallinen ilmastopolitiikka haussa
Tutkija Kari Aarnos kertoi toteutuneista ns. vihreistä verouudistuksista Virossa, Ruotsissa ja Saksassa. Näissä maissa veroja, maksuja ja tukia on käytetty tuotannon ja kulutuksen ohjausvälineinä kuitenkin kulutukseen painottuen. Ympäristövero on pyritty kompensoimaan pienituloisille esim. verotettavan tulon alarajan nostona.
– Verouudistukset eivät ole vaikuttaneet negatiivisesti kansantalouksiin, Aarnos summasi.
Alustuksen perusteella käydyssä keskustelussa tuotiin esiin, että ympäristöverot pitäisi kohdistaa ennen kaikkea tuotantoon sekä kerskakulutukseen, jotta ympäristöveroilla ei kasvatettaisi tuloeroja ja ne toimisivat tosiasiallisesti ympäristön hyväksi.
Tutkija Teuvo Junka esitteli Suomen kommunistisen puolueen vaihtoehdon ympäristöohjelmaksi.
– SKP teki jo kymmenen vuotta sitten ekologisesta rakennemuutoksesta kymmenen kohdan aloitteen, jonka yksi osa koski ympäristöverotusta. SKP:n mielestä ympäristöverotuksen ohjaava merkitys riippuu ennen muuta siitä, miten hyvin toteutuu ”aiheuttaja maksaa” -periaate, miten laajasti verojen tuotto korvamerkitään käytettäväksi ympäristönsuojeluun ja miten ympäristöverotus edistää oikeudenmukaisempaa tulonjakoa, Junka tiivisti ja esitteli Suomen nykyistä verorakennetta ja vaihtoehtoja ekologiseen verouudistukseen.
Liikenteen päästöt kuriin
Ari Lampinen Suomen biokaasuyhdistyksestä toi esiin ratkaisuvaihtoehdon liikenteen lisääntyvien päästöjen alentamiseksi.
– Biokaasulla on saavutettavissa suuremmat liikenteen päästövähennykset kuin millään muulla biopolttoaineella, Lampinen raportoi.
Ruotsissa biokaasulla käyvät autot ja linja-autot ovat jo normaali näky kaupungeissa.
– Suomessa metaanin hyötykäyttö on suhteellisen harvinaista, vaikka sitä voidaan käyttää maakaasun tavoin paitsi liikenteen polttoaineena, myös lämmön- ja sähköntuotantoon, Lampinen kertoi.
Lampisen mukaan Suomen biokaasuvarat riittäisivät jopa 700 000 henkilöauton tarpeiksi. Biokaasun heikko hyödyntäminen liikenteen polttoaineena johtuu muun muassa fossiilisia polttoaineita suosivista veroratkaisuista.
DI Antero Alku toi alustuksessaan esiin kaupunkisuunnittelunäkökulman. Yksityisautoilu kaupungissa on saastuttavaa, kallista ja tehotonta.
– Tulevaisuuden liikenteen haaste ei ole keksiä, miten voidaan jatkaa autoiluun perustuvaa elämäntapaa, vaan miten voidaan elää ilman autoa, Alku tiivisti.
Kaupungissa ongelmana on auton viemä tila. Paitsi auton liikutteluun, myös sen säilyttämiseen tarvitaan runsaasti tilaa, joka on pois mm. asumisväljyydestä. Kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi Alku esitti joukkoliikennettä ja lähipalveluja tukevaa kaavoitusta.
Kansalaistoiminta ympäristöteoksi
Yleiskeskustelussa kävi ilmi, että myös kunnalliset energialaitokset pyrkivät toimimaan kapitalismin ehdoilla, mikäli kansalaiskontrolli puuttuu. Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Maija Hakanen esitti liudan konkreettisia aloitteita ja keinoja, joilla voidaan kunnan tasolla tarttua ekologiseen haasteeseen.
KALLE HERNBERG
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
