Kauha Lähi-idän noidankattilaan
Hollywood ottaa nyt kantaa. Nicolas Cagen tähdittämä Lord of War vei katsojan keskelle kansainvälistä laitonta, mutta suurvaltojen tukemaa asekauppaa. Uskollinen puutarhuri puolestaan esitteli karulla tavalla länsimaisten lääkefirmojen ihmisoikeuksista piittaamattomia hämäräbisneksiä Afrikassa. Steven Spielbergin München liittyi myös joukkoon ja mittasi terrorismin vastaisen sodan moraalisuutta asettamalla palestiinalaisterroristit ja Israelin Mossadin palkkatappajat samalle viivalle tavalla, joka närkästytti kumpaakin osapuolta.
Stephen Gaghaninkäsikirjoittama ja ohjaama Syriana uppoutuu vieläkin syvemmälle kansainvälisen politiikan syövereihin teemalla, jonka ajankohtaisuutta vain lisää Yhdysvaltojen johtaman rintaman Iraniin kohdistamat paineet. Elokuva perustuu ex-CIA-agentti Robert Baerin muistelmateokseen See No Evil.
Räjähdysherkkä asetelma
Kerrotaanpa alkuasetelma lyhyesti. Kaksi Lähi-idässä operoivaa monikansallista öljy-yhtiötä on fuusioitumassa jättikorporaatioksi. Alueella toimii myös CIA:n palkkatappaja Bob Barnes (George Clooney) jonka tehtävänä on poistaa epämiellyttäviä aineksia USA:n ulko- ja kauppapolitiikan tieltä.
Samaan aikaan Persianlahden alueen öljyvaltiossa (jota ei tarkasti identifioida, mutta ehkä elokuvan nimi antaa pienen vihjeen) on tapahtumassa vallanvaihto. Kruunua tavoittelee kaksi veljestä, joista toinen on vanhoillinen, USA-mielinen hulttio ja toinen puolestaan riippumattomuuden puolesta imperialismia vastaan taisteleva idealisti.
Edistyksellinen veli (Alexander Seddig) saa tuekseen konsulttifirman yhtä idearikkaan neuvonantajan (Matt Damon), jonka kokema henkilökohtainen kriisi tekee miehestä vakaumuksellisen maailmanparantajan. Yhdessä parivaljakko alkaa suunnittelemaan piskuiselle öljyvaltiolle parempaa tulevaisuutta. Tämähän ei taas ole USA:n öljyjättien mieleen.
Lisätään vielä kadoksissa oleva Stinger-ohjus sekä pari turhautunutta pakistanilaista pätkätyöläistä, jotka kuluttavat luppoaikaansa koraanikoulussa, niin soppa on valmis tarjoiltavaksi.
Monimutkainen todellisuus
Jos juoni kuulosti sekavalta ja monimutkaiselta niin se on tarkoituskin. Stephen Gaghanin mukaan elokuva pyrkii heijastamaan Lähi-idän poliittisen tilanteen monimutkaista todellisuutta. Syrianassa kuljetetaan neljää, osittain risteävää juonta rinnakkain ja näyttelijöitä on useita. Elokuvan seuraaminen vaatiikin katsojalta keskittymistä.
Keskittyminen palkitaan jännärillä, joka ei poliittisesta otteestaan huolimatta hurskastele tai tyrkytä valmiita näkökulmia tai tulkintoja. Terrorin logiikka on kaikkialla pelottavalla tavalla sama, vain mittakaava on toinen. Siinä missä yksittäinen arabitaistelija surmaa itsemurhaiskulla ehkä parikymmentä ihmistä, voivat Yhdysvaltojen junailema sotatoimi tuhota kokonaisten kansakuntien elinkelpoisuuden.
Syriana ei tuo ainakaan Tiedonantajan lukijoille mitään uusia, mullistavia poliittisia paljastuksia. Sen sijaan se elävöittää onnistuneesti usein niin valitettavan negatiivisesti sävyttynyttä Lähi-idän uutisointia.
Elokuvassa ei ole varsinaista pääosaa. George Clooney pokkasi roolisuorituksestaan sivuosa-Oscarin, eikä aivan ansiotta. Miehen uralle mahtuu sekä menestyksiä (Veljeni, missä lienet) että käsittämättömiä floppeja (Solaris, Batman ja Robin). Clooneyssa on nykyään tarpeeksi särmää tulkitsemaan CIA-veteraanin vaativa rooli.
Sodan vastustaminen ajankohtaista
Syrianan takapirunakin häärinyt Clooney ei ole jäänyt lepäämään kassamenestysten lokoisaan varjoon. Mies otti jo aiemmin riskin ohjaamalla mustavalkoisen Good Night and Good Luck -elokuvan, joka kertoo McCarthyn ajan Yhdysvaltojen kommunismivainoista ja taistelusta sananvapauden puolesta.
Syrianan tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman Clooneyn tuotantopanosta. Näyttelytyöstään hän vaati vain murto-osan palkkiota muihin elokuviinsa verrattuna.
Ohjaaja Stephen Gaghan käsikirjoitti muutama vuosi sitten huumesalakuljetuksesta kertovan Traffic-elokuvan. Uudella elokuvallaan Gaghan haluaa osoittaa, miten USA:lle öljy on huumeeseen verrattava aine, jota on saatava hinnalla millä hyvänsä.
Maaliskuun 18. on kansainvälinen sodanvastainen toimintapäivä. Syriana kertoo omalla tavallaan, miten ajankohtainen maailmanlaajuinen rauhanliike ja sen vaatimukset tänä päivänä ovat.
MARKO KORVELA
TA -arvio ( 4 ) * * * *
TA-FAKTA:
Kantaaottava Clooney
Irlantilais-amerikkalaiset juuret omaava George Clooney, 44, on eräs tämän hetken kuumimpia Hollywood-nimiä. Clooney sai ensimmäisen kosketuksensa viihdemaailmaan jo viisivuotiaana, kun hän pääsi vierailemaan isänsä juontamassa talkshow:ssa. Kun baseball-pelaajan ura ei ottanut tuulta alleen muutti nuori Clooney 1982 Los Angelesiin haaveenaan työ näyttelijänä.
George Clooney pystyi siihen, missä niin moni on epäonnistunut. Hän teki onnistuneen loikan menestystelevisiosarja Teho-osastosta suuren luokan filmitähdeksi. Viime aikoina Clooney on viihtynyt myös kameran toisella puolella ja sellaisella menestyksellä, että sai Oscar-ehdokkuuden Good Night and Good Luck -elokuvallaan.
– Ohjaaminen on todella kiinnostavaa. Loppujen lopuksi on hauskempaa olla itse maalaaja kuin maali, vertaa Clooney ohjaajan ja näyttelijän töitä.
Seksipomminakin tunnettu Clooney on viime vuosina noussut esiin myös poliittisena hahmona, joka on painavin äänenpainoin kritisoinut niin amerikkalaisten suuryritysten toimintaa, kansalaisvapauksien polkemista kun Irakin sotaakin.
– Vihollista ei voi voittaa sodan avulla. Sen sijaan luodaan vain kostoa haluava sukupolvi, pohti Clooney lausunnossaan Yhdysvaltojen hyökkäystä Irakiin.
Clooneyn seuraava elokuva on Steve Soderberghin ohjaama The Good German. Se kertoo toisen maailmansodan jälkeiseen Berliiniin saapuvasta toimittajasta, jonka tarkoituksena on raportoida Churchillin, Trumanin ja Stalinin, huipputapaamisesta.
Myöhemmin tänä vuonna ilmestyvä elokuva Michael Clayton jatkaa amerikkalaisen yritysmaailman korruption ja väärinkäytösten ruotimista. (MK)