Kolme vuotta syyskuun 11. päivän terrori-iskuista

Alkuperäinen kirjoittaja: ERKKI SUSI

Lauantaina tulee kuluneeksi kolme vuotta vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrorihyökkäyksistä New Yorkin World Trade Centerin torneja ja USA:n puolustusministeriön rakennusta Pentagonia vastaan. Kolmen vuoden aikana "virallista totuutta" hyökkäyksistä on arvosteltu yhä laajemmin.

Heinäkuussa julkaistua 9/11-komission raporttia on syytetty olennaisten kysymysten ja lukemattomien epäselvyyksien jättämisestä käsittelemättä ja se on aiheellisesti leimattu viranomaisten toiminnan valkopesuksi.

Arvostelussa on myös tuotu esiin se, että iskujen toteutus ei ole selitettävissä muuten kuin yhdysvaltalaisten toimijoiden osallisuudella tapahtuneeseen.

Yksi tuoreimmista "virallisen totuuden" kritiikeistä, keväällä ilmestynyt, mutta jo toiseen painokseen ehtinyt kirja on David Ray Griffinin The New Pearl Harbor. Disturbing Questions about the Bush Administration and 9/11 (Uusi Pearl Harbor. Häiritseviä kysymyksiä Bushin hallinnosta ja 9/11:stä). "NPH" itse asiassa kokoaa aikaisemmat kriittiset selvitystyöt yhdeksi paketiksi.

Miksi kirjan nimessä puhutaan "uudesta Pearl Harborista"? Nimi tulee tietysti uuskonservatiivisen aivoriihen The Project for a New American Centuryn (PNAC) vuotta ennen syyskuun 11. päivän iskuja laatimasta muistiosta. Siinä vaadittiin "jotain katastrofaalista ja katalysoivaa tapahtumaa, kuten uutta Pearl Harboria", joka saisi USA:n yleisen mielipiteen kannattamaan muistiossa esitettyä sotasuunnitelmaa.

Japanilaisten hyökkäys USA:n tukikohtaan Pearl Harboriin Hawaijilla 7.12.1941 sai amerikkalaiset kannattamaan maansa liittymistä toiseen maailmansotaan. Kaiken lisäksi on olemassa todisteita, joiden mukaan presidentti Franklin Delano Roosevelt tiesi etukäteen japanilaisten hyökkäysaikeista, mutta antoi hyökkäyksen tapahtua, jotta sen vaikutus yleiseen mielipiteeseen olisi ollut taattu.

Bushin hallinnon "rikoskumppanuus"?

Virallinen tarinahan on suunnilleen seuraava: Ilman mitään hälytystä edellyttävää varoitusta tiedustelupalveluilta terroristit kaappasivat syyskuun 11. päivän aamuna neljä matkustajalentokonetta. Kaksi niistä törmäsi World Trade Centerin torneihin, jotka romahtivat, ja kolmas vähän myöhemmin Pentagoniin. Neljäs kone syöksyi maahan Pennsylvaniassa matkustajien ja kaappareiden välisen yhteenoton jälkeen. Ilmapuolustus saapui liian myöhään estääkseen katastrofit. Vastauksena tähän hyökkäykseen kotimaata vastaan presidentti George W. Bush julisti sodan terrorismia vastaan maailmanlaajuisen sodan, joka voi kestää sukupolvien ajan kunnes paha poistetaan juurineen, USA:n turvallisuus varmistetaan ja maailma tehdään turvalliseksi vapaudelle ja demokratialle.

Griffin esittää suuren määrän todistusaineistoa osoittaakseen, että virallinen tarina sisältää epäselvyyksiä ja outoja sattumia. Se on yksinkertaisesti keskeisissä kohdissaan mahdoton, epätosi ja harhaanjohtava. Niinpä jonkin muun täytyykin selittää sen ristiriitaisuudet ja toisiaan vastaan puhuvat väitteet.

Tiedonantajassa samaa todistusaineistoa on esitelty vuosi ja kaksi vuotta sitten, samoin kuin 13. elokuuta tänä vuonna.

Griffinin johtopäätöksenä todistusaineistosta on, että Bushin hallinto oli sekaantunut syyskuun 11. päivän tapahtumiin – eikä ollut pelkästään rakenteellisten ongelmien tai tiedustelukoneiston epäpätevyyden uhri. Puhuessaan "rikoskumppanuudesta" Griffin erottaa kahdeksan mahdollista tasoa, alkaen tapahtumista valehtelemisesta poliittisten tavoitteiden maksimoimiseksi ja terrorihyökkäysten tahallisesta sallimisesta aina niiden suunnitteluun osallistumiseen saakka.

Griffin ei esitä erityisiä syytöksiä eikä spekuloi sillä, mikä hänen mielestään olisi tapahtuman tosi selitysmalli. Mutta hän vaatii kaikkien avointen kysymysten tutkimista loppuun saakka, tulosten selkeää julkaisemista ja rohkeutta tehdä johtopäätöksiä piittaamatta siitä, kuinka epätodennäköisiä tai loukkaavia ne ovat.

Varapresidentti Cheney pääepäiltynä

Toinen vielä tuoreempi, juuri painosta ilmestynyt kirja on kuulun 9/11-kriitikon Michael C. Ruppertin Crossing the Rubicon: The Decline of teh American Empire at the End of teh Age of Oil (Rubiconin ylitys: Amerikkalaisen imperiumin alamäki öljyaikakauden lopulla).

Tekijä itse luonnehtii kirjaansa salapoliisikertomukseksi, joka menee syyskuun 11. päivän hyökkäysten syvimpään ytimeen.

Ruppertin mukaan 9/11-hyökkäykset olivat tulosta tunnistettavissa olevien USA:n johtajien harkitusta suunnittelusta ja järjestetyistä pyrkimyksistä. Hallitus sekä energia- ja finanssipiirit näkivät, että Pearl Harborin kaltainen hyökkäys antaisi imperiumille tekosyyn sotaan sekä maailman öljy- ja kaasuvarojen ja kuljetusreittien haltuun ottamiseen.

Ruppert nimeää pääepäillyksi syyskuun 11. päivän joukkomurhiin varapresidentti Dick Cheneyn ja pyrkii osoittamaan, että hän ei ollut vain hyökkäysten suunnittelija vaan että hän myös hyökkäyspäivänä johti täysin erillistä komento-, kontrolli- ja kommunikaatiojärjestelmää, joka oli kaikkien kansallisen sotilaallisen komentokeskuksen tai Valkoisen talon tilannehuoneen antamien käskyjen yläpuolella.

Kirjassa kerrotaan, että toukokuussa 2001 Cheney sai presidentin käskyllä suoraan komentoonsa ja valvontaansa kaikki sotapelit ja kenttäharjoitukset, joita erilaiset virastot, erityisesti liittovaltion hätätilavirasto FEMA, pyörittivät. Cheneyn valtuudet ulottuivat myös kaikkiin ilmapuolustuksen NORAD:n 11.9. järjestämiin ristiriitaisiin ja päällekkäisiin harjoituksiin. Ruppert osoittaa, että myös Manhattanilla 10.9. järjestetty biohyökkäyksen torjumisharjoitus TRIPOD II oli suoraan kytköksissä Cheneyn rooliin.

Ruppert todistaa, että useat kansallisen tason ja New Yorkin julkiset virkamiehet, muun muassa pormestari Rudolph Giuliani, tiesivät 20 minuuttia etukäteen, että lento 175 suunnisti kohti Manhattania, mutta eivät tehneet mitään varoittaakseen WTC:n etelätornissa työskenteleviä tai evakuoidakseen rakennuksen.

Kirjassa esitetään niinikään todisteita siitä, että Israelin ja Britannian hallitukset toimivat korkeimmilla tasoilla USA:n hallituksen kumppaneina auttaen hyökkäysten valmistelua ja mahdollisesti myös toimeenpanoa.

David Griffinin kirja on luettavissa internetissä osoitteessa www.windsor.indymedia.org tai www.vancouver.indymedia.org ja sitä voi tilata internet-kaupoista. Mike Ruppert esitteli oman kirjansa pääkohdat 31. elokuuta San Franciscon Commonwealth Club of Californiassa pitämässään luennossa. Luennon voi lukea ja kirjaa tilata osoitteesta www.fromthewilderness.com .