Julkisten alojen liitot osoittivat perjantaina mieltään Helsingissä vauhdittaakseen käynnissä olevaa työtaistelua. Palkkapäivä-mielenosoitus kokosi reilut 3000 opettajaa ja muuta kunta-alan työntekijää vaatimaan osaamistaan vastaavaa palkkaa.
Kommunistit vallassa Itävallan Grazissa
14.02.2022 - 12:15
(updated: 23.02.2022 - 17:08)
Graz on Itävallan toiseksi suurin kaupunki. Kuva Flickr
Itävallan viime syyskuisissa paikallisvaaleissa Itävallan kommunistinen puolue KPÖ sai liki 30 prosenttia äänistä maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Grazissa.
Kommunistipuolueen riveistä valitun pormestari Elke Kahrin myötä kaupungissa alkoivat puhaltaa poliittisen muutoksen tuulet. Kahr on nostanut politiikassa keskiöön kohtuullisuuden ja läpinäkyvyyden.
Kahr myös seisoo itse politiikkansa takana. Kahr tyytyy virassaan vain 1950 euron nettokuukausipalkkioon. Hän myös lahjoittaa reilut kolme neljännestä tuloistaan yhteiskunnan kannalta yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Rahat puoluetuista sosiaalisiin menoihin
Lisäksi kaupungin myöntämää puoluetukea on vähennetty 10 prosenttia siitä huolimatta, että vähennykset iskevät eniten johtavaan kommunistipuolueeseen. KPÖ menettää vuodessa tukea reilut 72000 euroa, konservatiivinen ÖVP 41000, vihreät 27000 ja ja äärioikeistolainen FPÖ vajaa 14000 euroa – valtuustoryhmien kokojen suhteessa.
Kaupunki kerää näin yli 124000 euroa. Rahat suunnataan erityiselle Graz hilft -sosiaalitilille. Tilin rahoja voidaan käyttää, mikäli asukkailla tulee väliaikaisia ja kiireellisiä tarpeita.
– Jos joku tarvitsee esimerkiksi kuulolaitteen tai mitä tahansa, mitä sosiaaliturva ei kykene heti korvaamaan, rahaa voidaan maksaa sosiaalitililtä, sanoo Elke Kahr.
Lähde
apnews.com
Kirjoittajan artikkelit
Hoiva-alojen liitot Tehy ja SuPer aloittivat lakon tänään. Lakon alkua vauhditettiin mielenosoituksilla useilla eri paikkakunnilla. Sote-ala kärsii vakavasta hoitajapulasta ja siihen vaaditaan nyt ratkaisua, joka sisältäisi myös tuntuvat palkankorotukset.
Venäjä on Ukrainaan hyökkäämällä haastanut niin sanotun lännen yksinoikeuden harjoittaa laajamittaista sotilaallista aggressiota. Maailmanpolitiikan mannerlaatat liikkuvat nyt voimakkaasti, sanoo Miika Kabata.
- ‹ edellinen
- 4 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on käynnistänyt radikaalin deregulaatiokampanjan, jonka tavoitteena on purkaa sääntelyä, josta yrityslobbarit eivät pidä – mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät normit. EU:ssa on nähty deregulaatiota aiemminkin, mutta tällä kertaa tilanne on hyvin erilainen: purkuhanke on paitsi huomattavasti laajempi ja armottomampi, myös ennennäkemättömän laajasti hallitusten ja Euroopan parlamentin tukema.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin leikkauksilla Etelä-Afrikan ulkomaanapuun ja tuontitulleilla on kielteisiä vaikutuksia. Trump on nostanut Etelä-Afrikan esimerkiksi maasta ja ”huonosta toimijaista”, jota pitää rangaista. ”Etelä-Afrikassa tapahtuu kauheita asioita”, Trump julisti helmikuun alussa. Sittemmin Trump allekirjoitti asetuksen, joka kieltää ulkomaisen avun Etelä-Afrikalle, sillä perusteella, että Etelä-Afrikan hallitus harjoittaa rotuun perustuvaa syrjintää valkoista vähemmistöväestöä kohtaan.