Kosovo – huumekaupan pesä Euroopassa
Myös Serbian maakunnalla Kosovolla, josta nyt Martti Ahtisaaren esityöllä aiotaan tehdä USA:n, Naton ja EU:n epäitsenäinen vasallivaltio, on yhteys Afganistaniin ja huumekauppaan.
Rahanpesu, huumeiden salakuljetus ja laiton asekauppa liittyvät läheisesti toisiinsa ja muodostavat kansainvälisen kolmiyhteyden. Euroopan Balkanilla tämä alkoi Albanian tasavallan ja myöhemmin Kosovon kriminalisoimisella.
Kosovo ja Albania näyttelevät tärkeää roolia Euraasian huumekäytävässä. Kosovolla on vahva yhteys Naton miehittämän Afganistanin kanssa. Kosovosta suuri osa Afganistanista peräisin olevaa oopiumia ja heroiinia saapuu eurooppalaisille markkinoille ja Pohjois-Amerikkaan. Sekä Afganistan että Kosovo ovat Naton valtapiirissä.
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Albania, jotka ovat täynnä laittomia huumeita ja aseita, ovat myös osa Euraasian huumekäytävää. Huumekäytävällä huumeiden ja aseiden virta on tehty helpoksi. Huumeet ja aseet myös virtaavat päinvastaisiin suuntiin: aseet Euraasian huumekäytävään, huumeet siitä ulos.
Kosovoon keskittynyt laiton huumeteollisuus tuottaa miljardeja dollareita vuodessa kuljetus- ja tavaranvaihtopalkkioina.
Niin sanottu Kosovon vapautusarmeija KLA ja sen kumppanit Makedoniassa ja Albaniassa, jossain määrin myös Italiassa, Kreikassa ja Turkissa, näyttelevät tärkeää roolia huumeiden kaupassa ja salakuljetuksessa. KLA:n edustajat ovat huumeteollisuuden välikäsiä ja käyttävät samalla laitonta huumetaloutta aseistaakseen itseään ja lujittaakseen asemiaan kaikilla elämänaloilla Kosovossa, albaanien asuttamilla Makedonian alueilla ja Albaniassa.
KLA:lla oli ja on tunnetusti yhteydet al-Qaidana tunnettuun CIA:n luomaan verkostoon, jonka kautta värvättiin islamistitaistelijoita Jugoslavian hajoamissotiin muun muassa Afganistanista. KLA toimi ja toimii CIA:n ohjauksessa
Historiallinen tausta
Albaniasta ja Kosovosta tuli 1990-luvun alkuvaiheessa tärkeä Länsi-Eurooppaan suuntautuneen afganistanilaisen oopiumi- ja heroiinikaupan kauttakulkupaikka.
Öljy-, ase- ja huumekauppa kehittyi paljolti USA:n, EU:n ja Naton jäsenmaiden Serbiaa ja Montenegroa vastaan kohdistaman saarron, osittain myös Kreikan Makedoniaa vastaan kohdistaman saarron seurauksena.
Teollisuuden ja maatalouden romahdus puolestaan loi talousjärjestelmässä tyhjiön, joka vauhditti edelleen laittoman kaupan laajenemista. Laittomasta kaupasta ja huumeiden salakuljetuksesta tuli "johtava sektori", tärkeä ulkomaisen valuutanvaihdon lähde ja hedelmällinen perusta rikollisille mafioille.
Huumeiden ja aseiden kaupan annettiin tahallisesti kukoistaa huolimatta siitä, että vuodesta 1993 lähtien yli 800 amerikkalaista sotilasta oli Albanian ja Makedonian rajalla muodollisena mandaattinaan saarron vahvistaminen. Öljy- ja huumevaroja käytettiin aseiden ostamiseen. Öljytoimituksia Makedoniaan (Kreikan saartoa kiertäen) voitiin käyttää heroiinikaupan ja Kosovoon suuntautuneiden asetoimitusten peittämiseen.
Länsivallat hyväksyivät hiljaisesti nämä suuret asetoimitukset geopoliittisista syistä. Sekä USA että Saksa kannattivat ajatusta niiden kontrolloimasta "Suur-Albaniasta", johon kuuluisivat Albania, Kosovo ja osia läntisestä Makedoniasta.
Siksi ei ollutkaan yllättävää, että lännen valtamedia vaikeni täysin Kosovon ase- ja huumekaupasta. Ja vaikenee edelleen.
ERKKI SUSI