Kritiikin lisäksi toimintaa
Valtamedian vastapaino voi muodostua vaihtoehtomedian yhteistyön kautta. Pelkkä yhteiskunnallinen kritiikki ei kuitenkaan riitä, tarvitaan myös poliittista toimintaa ja liikehdintää, joka onnistuessaan tuo radikaaleja ajatuksia esiin myös valtamediassa.
– Pelkkä marginaali-identiteetin kehittäminen ei riitä, vaan on astuttava huutamaan äänekkäästi lähemmäs mediakentän keskustaa, kehotti fifi.voima.fi -verkkolehden päätoimittaja Hanna Nikkanen.
Tiedonantajan, Kulttuurivihkojen ja DSL:n järjestämä mediakriittinen keskustelu Suomen sosiaalifoorumissa lauantaina kokosi salintäydeltä kiinnostuneita. Samana päivänä media-asioihin keskityttiin kolmessa seminaarissa, mikä kertoo ajan hengestä sekä keskustelun tarpeellisuudesta.
Sananvapaudella on rajoja
Vapaa toimittaja ja kirjailija Rita Dahl asemoi itsensä mielellään yhteiskunnalliseen marginaaliin. Marginaalisuus tarjoaa hänelle mahdollisuuden tehdä sitä mikä kiinnostaa. Valtaosa Dahlille mieluisista aihepiireistä ei edistä kaupallisuutta ja sopii siten melko huonosti mediajättien pirtaan.
Dahl puhuu edelleen suomettuneisuudesta. Häneltä ilmestyy syksyllä teos Suomettunut sananvapaus, jossa hän kertoo tutkivansa sananvapauden taloudellisia ja poliittisia rajoja muun muassa Suomessa, Venäjällä ja Kiinassa. Dahl itse joutui kokemaan totuuksien eriarvoisuuden Suomen PEN -järjestössä, jossa hän joutui mustamaalatuksi "väärien" Venezuela- ja Venäjä-mielipiteittensä vuoksi.
– Mediassa raha puhuu, ja kulttuurijournalismi viihteellistyy. Keskittyminen on totisinta totta Suomessakin. Suure fuusioituvat ja pienet kuihtuvat, sanoi Dahl. Hän pelkää, että lama kaventaa sananvapautta myös vaihtoehtoisilta näkökulmilta.
Netti edustaa välineenä kvartaalikapitalismin nopeuden ja helppouden vaatimuksia, mutta toisaalta Rita Dahl näkee esimerkiksi etenkin vaihtoehtoisen kirjallisuuden tulevaisuuden piilevän tietoverkoissa.
Mediakriittiselle keskustelulle tarvetta
Kiilablogi on mediakriittinen verkkopäiväkirja, johon kirjoittavat pääosin Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelijat. Blogiin kirjoittavat Noora Kettunen kertoi, että kokemukset helmikuussa aloitetusta projektista ovat myönteisiä.
– Saamme hyvää palautetta, mutta keskustelua voisi sivustolla olla enemmän, sanoi Kettunen. Keskustelulle olisikin tarvetta. Mediakriittisen tutkimuksen ääni ei useinkaan kanna alan tutkijapiirejä laajemmalle.
Verkon journalistinen hyödyntäminen on Kettusen mielestä Suomessa vielä lapsenkengissään. Hän luottaa siihen, että lukijat ovat valmiita maksamaan myös hyvästä verkkosisällöstä. Monimutkaistuva maailma vaatii taustoitusta ja hyvin toimitettuja juttuja. Toisaalta nykyinen nettisukupolvikin alkaa myöhemmässä vaiheessa tilata ja lukea paperilehtiä.
– Valtamedian kritiikistä ja valittamisesta olisi jo päästävä eteenpäin ja suunnattava katse tulevaisuuteen ja konkreettisiin asioihin, sanoi Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn.
Hän oli huolissaan talouskriisin vaikutuksista journalismiin. Laman kourissa media voi kehittyä pinnallisempaan suuntaan, kun kilpailu kovenee eikä resursseja aina riitä sisältöjen kehittämiseen.
– Toisaalta lama voi innostaa ihmisiä ja antaa aikaa syvällisempiin tarkasteluihin, huomautti Krohn.
Hän kritisoi näkemystä, jonka mukaan ihmisille tuotettaisiin sellaisia mediasisältöjä joita he "oikeasti" haluavat. Monet yksinkertaisesti tyytyvät siihen mitä on tarjolla.
Tietoverkot suosivat Krohnin mukaan ainakin vielä toistaiseksi nopeaa ja pinnallista tiedonvälitystä. Netti tarjoaa silti paljon mahdollisuuksia. Verkossa nousee esille tietoja, joita muualta on mahdotonta löytää. Krohn viittasi esimerkiksi Yhdysvalloissa 2001 syyskuussa tapahtuneiden WTC-iskujen ristiriitaisuuksia ja virallisesta tulkinnasta poikkeavia näkökulmia esitteleviin verkkoaineistoihin.
Marginaalista vakavasti otettavaa
Hanna Nikkanen totesi, että yhteiskunnalliset aktivistiliikkeet olivat verkkomedian hyödyntämisen pioneereja jo 1990-luvulla. Kokemus antaisi etulyöntiasemaa suuriin mediataloihin nähden. Myös vaihtoehtoinen media voi halutessaan saavuttaa vakavasti otettavan yhteiskunnallisen aseman.
Nikkanen kaipasi kriittisiltä toimittajilta enemmän valtamediaan suunnattuja uutisjuttuja aiheista, jotka tunnetaan vaihtoehtopiireissä paremmin kuin muualla. Hänen mukaansa fifi.voima.fi -sivustolla sekä painetussa Voima-lehdessä esiin nostettu Aki Greusin tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten marginaalista voi nostaa asiantuntemuksella teemoja valtamediaan ja luoda poliittista toimintaa ja painetta. Greusin tapauksessa aiheettomasti siviilipalvelusrikoksesta syytetty ja väärin perustein vankeuteen tuomittu nälkälakkolainen sai viestinsä julkisuuteen. Prosessi johti lopulta siihen, että Tasavallan presidentti armahti kaltoin kohdellun Aki Greusin.
Tiedonantajan toimittajan Marko Korvelan tahdittamassa keskustelussa todettiin, etteivät painettu sana ja verkkomedia ole toisensa poissulkevia vaan täydentäviä.
– Useille marginaaliliikkeille netti antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden saattaa tietoa julkisuuteen vähillä resursseilla, totesi Marjaliisa Siira, joka itse toimittaa www.latamsolidaarisuus.net –verkkosivustoa. Sivusto tarjoaa valtamedian näkövinkkelistä eroavia uutisia muun muassa Venezuelasta ja Kuubasta. (TA)