Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Kulttuuri- ja tapahtuma-alan mielenosoituksessa 2000 ihmistä Helsingissä
Kulttuuri- ja tapahtuma-alan Viimeinen sulku -mielenosoitus keräsi tänään noin 2000 ihmistä vaatimaan loppua alojen epäreilulle koronakohtelulle. Suurin määrä ihmisiä kerääntyi Senaatintorille, mutta myös eduskuntatalolla osoitettiin mieltä. Aivan kansanedustajien silmien alle oltiin tuotu arkku, jonka teksti kuului: Tässä lepää kulttuuri- ja tapahtuma-ala, jonka hallitus STM:n johdolla tuhosi. Kiitos Suomi 18.3.2020-?
Vaatimuksena mielenosoittajilla oli muun muassa kulttuuritilojen ja tapahtumien avaaminen heti ja että aloja kuunneltaisiin heitä koskevissa päätöksissä.
Mielenosoittajien mielipiteistä kerrotaan laajemmin asiaa varten perustetussa vaatimuksessa, jonka voi allekirjoittaa niin yksityishenkilöt, kuin organisaatiotkin.
– Rajoitustoimenpiteet ovat perustuneet riskiarvioihin, eivät todennettuun dataan. Yleisötapahtumien kieltäminen on ollut näytösluonteista, ei näyttöperusteista. Juridisia perusteita rajoituksille ei ole. Riskipistetaulukko eli räkäindeksi on juridiselta statukseltaan vain THL:n verkkosivu vailla taustadataa. Tapahtumien kieltäminen on ollut viestinnän, ei taudin torjunnan työkalu. Me vaadimme, että päätöksenteko pohjaa tutkittuun tietoon sekä todennettuun, avoimeen dataan, vaatimuksessa sanotaan.
Vaatimuksen mukaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoilta on viety oikeus työntekoon ja elinkeinoon ja yleisöiltä oikeus kulttuuriin ja kokoontumiseen.
– Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on suljettu, sulku on kestänyt eri muodoissaan pian kaksi vuotta. Tämän täytyy olla viimeinen sulku. Vaadimme kulttuuritilojen ja -tapahtumien avaamista heti.
Mielenilmausta oli järjestämässä samat toimijat, joka jo viime kesänä järjestivät Mitta on täysi -mielenosoituksia. Työryhmään kuuluu pitkä lista kotimaisia alan toimijoita.
Kirjoittajan artikkelit
Hallitus suorastaan pakottaa hyvinvointialueita nostamaan asiakasmaksuja korkeimpaan mahdolliseen. Kommunistinen näkökulma terveydenhuoltoon on selkeä: sen pitää olla maksutonta, yleisesti saatavilla ja täysin suojattua markkinatalouden syövyttäviltä voimilta.
Suomen kommunistisella puolueella on kumpaankin kevään vaaliin oma vaaliohjelmansa. Kommunistien vaihtoehto lähtee siitä, että aletaan määrätietoisesti parantaa tavallisten ihmisten oloja. On parannettava pieni- ja keskituloisten taloudellista asemaa, lisättävä vaikutusmahdollisuuksia sekä laajennettava demokraattisia oikeuksia ja vapauksia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivista toimintaa kaikkien yhteiskunnan ahtaalle ajamien kanssa, sanotaan puolueesta.
- ‹ edellinen
- 2 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.