Kuntarahoitustyöryhmä esittää maksujen ja verojen korotuksia

Alkuperäinen kirjoittaja:

Kuntien rahoitusta ja valtionosuuksia pohtinut työryhmä jätti joulukuussa raporttinsa. Työryhmä esittää muun muassa asiakasmaksujen ja kiinteistöverojen korottamista ja kouluverkon karsimisen helpottamista. Sen sijaan kovin suuria muutoksia kuntien valtionosuuksien määräytymiseen ei välittömästi ole tulossa. Niitä saadaan odottaa seuraavaan vaalikauteen.

Käytännössä hallitus voi vähentää rahoitustaan kunnille hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Siitä saatiin esimakua, kun Vanhasen hallitus äskettäin päätti jäädyttää 25 miljoonaa euroa kunnille luvattua tukea hoitotakuun toteuttamiseksi, koska kunnat eivät ole hallituksen mielestä lisänneet terveydenhuollon "tuottavuutta" tarpeeksi.

Tuottavuudella tarkoitetaan esimerkiksi hoitopäivien tai potilaskäyntien lukumäärää tehtyä työtuntia tai työntekijää kohti. "Tuottavuutta" voi siten parantaa esimerkiksi vähentämällä hoitohenkilökuntaa tai lisäämällä hoidettavien määrää.

Kiinteistä valtionosuusprosenteista luovutaan

Valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa työryhmä esittää tarkistettavaksi joka toinen vuosi, kun tarkistus on tähän asti tehty joka neljäs vuosi. Aikaväliä oleellisempaa on, että seuraavassa kustannustenjaon tarkistuksessa vuonna 2008 ei enää noudatettaisi kiinteitä valtionosuusprosentteja vaan kustannustenjaosta päätettäisiin joka kerta erikseen. Tämä antaa hallitukselle hyvän tilaisuuden pienentää valtionosuuksia ja kiristää kuntia "tehostamaan" palveluitaan. Yhtenä tekijänä tulevia valtionosuuksia määriteltäessä olisi juuri tuottavuuden kehittyminen kunnissa.

Viimeisen, vuonna 2004 tehdyn kustannustenjaon tarkistuksen mukaan valtio on kunnille velkaa 502 miljoonaa euroa. Vanhasen hallitus aikoo maksaa velan neljän vuoden aikana. Viimeisen 194 miljoonan euron maksuerän hallitus aikoo jättää vuodelle 2008, siis seuraavalle hallitukselle. On hyvin mahdollista, että se raha jää kunnilta saamatta.

Asiakasmaksuja korotetaan

Työryhmä esittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korottamista joka vuosi "kustannustason nousua vastaavasti". Tähän asti näitä maksuja ei ole korotettu vuosittain vaan silloin tällöin. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi terveyskeskusmaksu, sairaalamaksut, päivähoitomaksut, kotipalvelumaksut ja vanhainkotimaksut. Asiakasmaksuilla rahoitetaan keskimäärin 8 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluista.

Käytännössä maksut rasittavat eniten pienituloisia. Tasa-arvoisempi vaihtoehto olisi rahoittaa sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien yleisistä tuloista, jotka on kerätty kunnallisveroilla, valtionosuuksilla ja muilla tavoin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kaltaisten peruspalveluiden asiakasmaksut tulisi pitää mahdollisimman alhaisina tai poistaa ne kokonaan kuten terveyskeskusmaksu.

Kiinteistöverot nousevat

Myös kiinteistöveroja työryhmä esittää korotettavaksi. Yleinen kiinteistövero on nykyään 0,50 – 1,00 prosenttia kiinteistön verotusarvosta kunnanvaltuuston päätöksestä riippuen. Työryhmä esittää alarajan nostamista 0,75 prosenttiin ja ylärajan poistamista. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron pitää nykyään olla 0,22 – 0,50 prosenttia. Työryhmä esittää alarajan nostamista 0,30 prosenttiin ja ylärajan poistamista. Myös voimalaitosten ja tyhjien tonttien kiinteistöveroihin esitetään korotuksia.

Tänä vuonna yleinen kiinteistövero on keskimäärin 0,73 prosenttia ja asuinrakennusten kiinteistövero 0,28 prosenttia, joten useimmat kunnat joutuvat korottamaan kiinteistöveroja, jos alarajoja nostetaan. Työryhmä laskeekin, että pelkästään alarajojen korottamisella saadaan ensi vuonna perityksi 65 miljoonaa euroa (noin 10 prosenttia) lisää kiinteistöveroa.

Ylärajojen poistamisella voi olla arvaamattomat seuraukset, jos kunnat ryhtyvät paikkaamaan rahavajeitaan tätä kautta. Vanhoissa EU-maissa kiinteistöverot ovat yleisesti Suomea korkeammat. Näyttää siltä, että tässäkin suhteessa otetaan mallia EU:sta.

Erityisesti vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron korottaminen merkitsee kohoavia asumiskustannuksia, niin omistus- kuin vuokra-asunnossa asuville. Yleinen kiinteistövero kohdistuu sen sijaan pääasiassa liiketiloihin, toimistoihin, tehtaisiin, varastoihin ja julkisiin rakennuksiin, mutta myös tonttimaahan. SKP:n kunnallisohjelmassa esitetään tavanomaisen asumisen vapauttamista kiinteistöverosta.

Kouluja lakkautetaan

Peruskoulujen valtionosuuksia työryhmä esittää muutettavaksi siten, että kunnat eivät enää saa ylimääräistä valtionosuutta kattavan kouluverkon ylläpitämiseen lukuun ottamatta muutamia harvimmin asuttuja kuntia (asukastiheys alle 4 asukasta neliökilometrillä) ja saaristokuntia. Tätä tarkoittaa ns. kouluverkkotunnuksen poistaminen valtionosuusperusteista. Työryhmän esitys on siten linjassa valtiosihteeri Raimo Sailaksen suunnitelmien kanssa. Jos kunnat aikovat jatkossa säilyttää pienetkin koulunsa, niiden on maksettava itse kokonaan siitä aiheutuvat ylimääräiset kulut. Näin kuntia laitetaan ruotuun.

Myöskään ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen perustamishankkeisiin ei enää ole luvassa valtionosuuksia vaan rakennuskustannukset otettaisiin huomioon sisällyttämällä poistot käyttökustannusten valtionosuuksiin. Kuntaliitto vastustaa jyrkästi ehdotettua muutosta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennushankkeiden valtionavut poistettiin jo 2003. Sen sijaan peruskoulujen ja eräiden muiden hankkeiden toteuttamiseen kunta voisi edelleen saada valtionapua.

Valtion välistäveto säilyy

Valtio tasaa kuntien saamia valtionosuuksia kuntien kesken, koska kuntien verotulot vaihtelevat. Jos kunnan laskennalliset verotulot jäävät alle 90 prosenttiin kaikkien kuntien keskiarvosta, sen valtionosuuksia lisätään. Jos ne ylittävät tuon tasausrajan, valtionosuuksia vähennetään.

Valtio on tässä tasauksessa vetänyt jatkuvasti välistä. Tänä vuonna valtio arvioi maksavansa valtionosuuksien tasausta köyhille kunnille 153 miljoonaa euroa vähemmän kuin se perii sitä "rikkailta" kunnilta. Kuntaliitto odotti työryhmältä tämän epäkohdan korjaamista, mutta se haudattiin "jatkovalmisteluun".

Harkinnanvaraista valtionapua harvemmille

Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämisehtoja kiristetään. Sitä hakevilta kunnilta edellytetään suunnitelmaa "talouden tervehdyttämiseksi", siis menojen ja palveluiden karsimiseksi. Samalla harkinnanvaraista avustusta saavien kuntien lukumäärää esitetään vähennettäväksi. Valtio maksaa harkinnanvaraista valtionapua noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Työryhmä esittää monia muitakin, paljolti teknisiä muutoksia valtionosuuksien määräytymiseen. Niiden vaikutukset eivät ole kovin suuret. Työryhmän mukaan jotkut kunnat voittavat hieman ja toiset häviävät. Kokonaisuutena uudistus ei tuo kunnille lisää varoja, toteaa Kuntaliitto.

OLLI SAVELA

Kirjoittaja on hyvinkääläinen kaupunginvaltuutettu.