Tiedonantaja-festivaalin webinaarissa 22.6. kuullaan asiaa työpaikoilta.
Lähes 40 % työehtosopimuksissa mahdollisuus työehtojen tilapäiseen heikentämiseen
10.01.2018 - 13:00
Lähes 40 prosenttia työ- ja virkaehtosopimuksista sisältää selviytymislausekkeen, jonka mukana työehtoja voidaan heikentää kriisitilanteessa. Selviytymislauseke löytyy ainakin 65 yleissitovasta työehtosopimuksesta, kun niitä kaikkiaan on noin 200. Yhdeksän työehtosopimuksen mukaan alalle on mahdollistaa laatia selviytymislauseke, jos sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin.
Lausekkeet yleistyivät merkittävästi helmikuussa 2016 sovitun kilpailukykysopimuksen myötä.
Oikeustieteen maisteri Eveliina Hokkasen mukaan selviytymislausekkeita lisättiin työehtosopimuksiin ja lausekkeet yleistyivät merkittävästi helmikuussa 2016 sovitun kilpailukykysopimuksen myötä.
– Selviytymislausekkeet ovat tulleet jäädäkseen, mutta niiden soveltaminen sekä käyttö riippuu taloudellisen tilanteen kehittymisestä, tuoreen Ensiapu kriisiin -EVA Arvion kirjoittanut Hokkanen toteaa.
Suurimmat selviytymissopimuksen mahdollistavat alat ovat teknologia, kauppa, kunta ja valtio. Yleisimmät työehdot, joiden tilapäisen muuttamisen selviytymislauseke mahdollistaa ovat palkka, lomautusilmoitusajan lyhentäminen, lomarahan leikkaus ja vuosiloman 12 päivän ylittävän osan jakaminen.
Kirjoittajan artikkelit
Helsingin valtuustolle vietiin eilen asukkaiden ehdotuksia siitä, mihin kaupungin 500 miljoonan euron ylijäämiä pitäisi käyttää. Kaupunki on kasvattanut pankkitileillä makaavat rahavaransa runsaassa kymmenessä vuodessa lähes viisinkertaisiksi.
Tiedonantaja-festivaali syventyy kuntapolitiikkaan 25. toukokuuta klo 17 alkaen. Katso osallistumislinkit täältä!
- ‹ edellinen
- 18 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.