Laajoja EU-vastatapahtumia Barcelonassa 8-16.3.

Alkuperäinen kirjoittaja:

Espanjan Barcelonassa järjestetään laajoja vastatapahtumia
EU:n huippukokoukselle, joka on koolla samassa kaupungissa 15.-16. maaliskuuta.
Vastatapahtumat alkavat jo kansainvälisenä naistenpäivänä
8. maaliskuuta ja jatkuvat aina huippukokouksen toiseen päivään
saakka.

Ensimmäinen huippukokouspäivä on hajautettu toimintapäivä
EU:ta ja huippukokousta vastaan. Silloin järjestetään eri
puolilla kaupunkia vastatapahtumia EU:n militarisointia, liittovaltiokehitystä,
markkinoiden vapauttamista, kilpailuttamista ja yksityistämistä
vastaan työntekijöiden oikeuksien ja kansalaisvapauksien puolesta.

Toisena huippukokouspäivänä järjestetään
festivaali ja mielenosoitus pääoman Eurooppaa vastaan sekä
kokous, jossa esitetään vaihtoehtoja toisenlaisen maailman rakentamiseksi.
Mukana on ay-liikkeen ja kansalaisliikkeiden edustajia ympäri maailman.
Päivää vietetään myös kansainvälisenä
vastalause- ja solidaarisuuspäivänä poliisiväkivaltaa
vastaan.

Vastatapahtumien sarja alkaa 8. maaliskuuta kansainvälisen naistenpäivän
tapahtumalla ja mielenosoituksella, jolla ilmaistaan tuki naisliikkeiden
maailmanlaajuiselle lakolle naisten oikeuksien puolesta. Seuraavana päivänä
on vuorossa mielenosoitus pankkeja vastaan, kadunvaltaus ja katujuhla sekä
kulttuuritapahtuma kapitalismia vastaan.

10. maaliskuuta osoitetaan mieltä Espanjan kansallista vesiohjelmaa
vastaan. Mielenosoitukseen odotetaan jopa 200 000 ihmistä.

11.-14. maalikuuta järjestetään avoimia keskusteluja
globalisaatiosta ja vaihtoehdoista sille sekä kulttuuritapahtumia.
Vastatapahtumissa korostuvat myös taistelu yliopisto-opetuksen lakisääteistä
yksityistämistä sekä valuuttakeinottelua vastaan.

Globaali naisten lakko järjestetään kolmannen kerran kansainvälisenä
naistenpäivänä 8.3. ympäri maailmaa. Lakolla halutaan
puolustaa maailmaa, jossa naisten tekemää työtä arvostetaan
ja jossa jokainen elämä on tärkeä. Lakolla vaaditaan
sotien lopettamista ja globalisaation pysäyttämistä. On investoitava
huolenpitoon eikä tappamiseen. Ilmaisen ja matalapalkkaisen työn
teettämisen on loputtava - kaikkialla maailmassa.

Naiset suunnittelevat lakkoa ainakin Argentiinassa, Boliviassa, Brasiliassa,
Britanniassa, Espanjassa, Ghanassa, Guineassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa,
Kanadassa, Kolumbiassa, Kongossa, Meksikossa, Nigeriassa, Perussa, Puolassa,
Ranskassa, Sveitsissä, Tansaniassa, Ugandassa, Uudessa Seelannissa,
Valko-Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

USA:n kongressin tutkimusvirasto haastoi viikko sitten maan hallituksen
oikeuteen saadakseen käyttöönsä konkurssiin menneen
energiayhtiö Enronin kaatumiseen liittyviä asiakirjoja. Kyseessä
on ensimmäinen kerta, kun kongressin tutkimusvirasto GAO on haastanut
Valkoisen talon oikeuteen.

GAO pyrkii selvittämään, mikä rooli Enronilla ja
muilla energiayhtiöillä oli presidentti

George W.


Bushin

hallinnon energiapolitiikan kehittämisessä.

Kongressi haluaa saada käsiinsä varapresidentti

Dick Cheneyn

johtaman energiatyöryhmän työhön liittyviä asiakirjoja
viime vuoden keväältä. Bushin hallinto on kieltäytynyt
luovuttamasta niitä.

USA on perustanut Kirgisiaan Keski-Aasian päätukikohtansa. Kirgisiaan
on saapunut jo 900 yhdysvaltalaista ja ranskalaista ilmavoimien sotilasta,
jotka ovat pystyttäneet suuren sotilaskylän maan pääkaupungin
Bishkekin lentokentän laidalle Manasiin. Tukikohta on perustettu "terrorisminvastaisen
sodan" varjolla.

USA ja Kirgisia ovat tehneet vuoden mittaisen sopimuksen Manasin lentokentän
käytöstä. Sopimukseen sisältyy optio vuokra-ajan jatkamisesta.
Kirgisia ei saa tarkastaa USA:n maahan tuomia lasteja, ei syyttää
yhdysvaltalaisia sotilaita heidän tekemistään rikoksista
eikä saada korvausta aiheutetuista vahingoista. Sotilaat nauttivat
diplomaattista koskemattomuutta.

Tukikohdan vastustajien mukaan Kirgisian lähentyminen USA:n kanssa
ja yhdysvaltalaisten joukkojen läsnäolo voivat johtaa maan joutumiseen
Kiinan, Venäjän ja USA:n välisen kiistelyn välikappaleeksi.
Vastustajat pelkäävät myös kiistoja islamilaisen maailman
kanssa.

Jo USA:n Afganistanin vastaisen sodan alkaessa arvioitiin, että
USA pyrkii öljy- ja strategisten intressiensä takia pysyvään
sotilaalliseen läsnäoloon Keski-Aasian maissa.

USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld on viimein myöntänyt
virallisesti, että USA hyökkäsi runsas kuukausi sitten Khas
Uruzganin kylässä Afganistanissa väärien ihmisten kimppuun.
Erikoisjoukkojen hyökkäyksessä kuoli 16 afganistanilaista,
jotka kuuluivat nykyistä hallitusta kannattavan paikallisen kuvernöörin
joukkoihin.

Rumsfeld ei kuitenkaan pyytänyt iskua anteeksi, ei vaatinut asevoimien
sisällä kurinpidollisia toimia tapauksen vuoksi eikä halunnut
luonnehtia uhreja viattomiksi