Lainsäädäntöön saatava perusturvarikos
Menneen kesän aikana työpaikoilla on kahvipöydässä useaan otteeseen vihaisina pohdittu sitä, miksi televisiolupa pitää maksaa aina uudestaan, kun ohjelmisto sisältää pelkkiä uusintoja.
– Samanlainen suuttumuksen tunne on vallannut mieleni, kun olen seurannut lehdistössä käytävää keskustelua ja mielipiteen ilmaisua sosiaalipalveluiden tilasta ja ongelmista, sanoo Helsingin sosiaaliasiamies, Sosiaaliasiamiehet ry:n puheenjohtaja Lilli Autti.
Olipa kirjoittaja sitten asiakas, omainen, tutkija tai sosiaalihuollon ammattilainen on viesti aina sama: ihmisten ongelmat ovat vaikeutuneet mutta tarpeellista apua ei ole riittävästi saatavissa.
Ikävintä Autin mukaan on, että ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta paljoa ei ole tapahtunut asioiden korjaamiseksi.
– Käydessäni läpi papereitani oli masentavaa huomata, että säästämissäni lehtijutuissa oli neljän vuoden aikana esillä samat asiat kuin nyt: puute pätevästä henkilökunnasta ja rahasta palveluiden toteuttamiseen. Samoin olen itse, kaupunginhallitukselle vuosittain antamassani selvityksessä, joutunut toistamaan yhä uudelleen samoja asiakkaiden esille tuomia ongelmia, mutta alimitoitetut määrärahat eivät ole antaneet mahdollisuutta niiden korjaamiseen, kertoo Autti.
Alibudjetointi rikos
Kuluneiden vuosien aikana on tehty monia sosiaalihuoltoa koskevia lakimuutoksia, hoitotakuu on tullut voimaan ja kansallinen sosiaalialan kehittämishanke on käynnistynyt. Myös ylimmät laillisuusvalvojat ovat seuranneet ja ottaneet kantaa sosiaalipalveluiden järjestämiseen, mutta ongelmat vain tuntuvat pysyvän ja kestävän isältä pojalle.
– Talomaalin kohdalla tämä onkin varsin hyvää mainosta, mutta sosiaalihuollon kohdalla luulisi asiantilan jo herättävän päättäjissä kansallisen häpeän tunteen ja jouduttavan asioiden korjaamista. Varsinkin nyt, kun Suomen talous on kehittynyt hyvin ja kansalaisten enemmistö on tutkimusten mukaan valmis säilyttämään hyvinvointipalvelut jopa veroja korottamalla, painottaa Autti.
Eduskunnan oikeusasiamies on useasti todennut ratkaisuissaan, että jos virkamiehet tai luottamusmiehet tahallaan varaavat riittämättömästi varoja sosiaali- tai terveydenhuoltoon, he syyllistyvät perustuslain vastaiseen menettelyyn.
– Voidaankin kysyä, kuinka moni on joutunut syytteeseen tällaisesta teosta, vaikka kunnissa on paljastunut tahallista alibudjetointia. Eikö normaalisti tapahdu jokin ikävä seuraamus, jos rikotaan lakia? Miksi ihmisten perusturvaksi tarkoitettuja perustuslain säännöksiä voidaan rikkoa tahallaan ja ilman seuraamuksia? Autti ihmettelee.
Vastuu saatava konkreettiseksi
Valtio ja kunnat ovat pallotelleet vastuuta palvelujen järjestämisessä keskenään vuodesta toiseen. Hyvätkään laatusuositukset eivät toimi, ellei ole kunnollista vastuu- ja seuraamusjärjestelmää, mikäli vakavia laiminlyöntejä ilmenee.
Autin mukaan poliittinen vastuu ei riitä, vaan vastuu on saatava myös konkretisoitumaan.
– Nykyiset rikoslain virkavelvollisuuden rikkomispykälät eivät näytä käytännössä aiheuttavan mitään reaktiota, eikä niillä ole siten tällaisessa yhteisöön kohdistuvassa "rikollisuudessa" käytännön arvoa, pohtii Autti.
Jos vastuujärjestelmää terävöitettäisiin erillisellä perusturvarikoksella tai perusturvavelvollisuuden rikkomisella, saataisiin päätöksentekoon todennäköisesti riittävästi ennaltaehkäisevää elementtiä.
– Pykälä sopisi virkarikosten yhteyteen ja olisi ikään kuin virkarikosten yksi alalaji silloin, kun velvollisuuden rikkominen koskisi perusturvaa. Rikos edellyttäisi vain tahallisuutta, jotta tutkintakynnys ei olisi liian alhainen.
Autin mukaan tarkoituksena on nimenomaan ennaltaehkäisevä vaikutus, jotta kaikessa päätöksenteossa suhtauduttaisiin vakavasti kansalaisten turvaksi säädettyyn perusoikeussäännöstöön ja oikeusasiamiehen antamiin päätöksiin.
– Yksilöllisten sakkorangaistusten lisäksi voitaisiin harkita myös kunnalle määrättävää yhteisösakkoa, hän ehdottaa.
Laiminlyönnit poistettava
Uusintana tulevan televisio-ohjelman voi helposti sivuuttaa sulkemalla vastaanottimen.
Autti painottaa, ettei peruspalveluiden uusiutuvilta laiminlyönneiltä saa sulkea silmiä, vaan niiden poistamiseen tulee suhtautua vakavasti tarvittavin henkilöstö- ja rahalisäyksin.
– Rikoslain täydentämistä perusturvarikoksella tulisi pohtia yhtenä vaihtoehtona tilanteen parantamiseksi sosiaalihuollon asiakkaiden näkökulmasta, sanoo Autti.