Lenin ja tunnukset

Minkälainen on hyvä poliittinen tunnus tai slogan? Tätä pähkäilee varmasti moni eduskuntavaaliehdokaskin pikku hiljaa vaalien lähestyessä.

Lenin pohti poliittisia tunnuksia heinäkuussa 1917 päivätyssä tekstissä, joka löytyy Koottujen teosten 13. osasta.

Lenin analysoi, että Venäjän vallankumous oli heinäkuun puolessa välissä edennyt uuteen tilanteeseen. Rauhallinen vaihe oli takana ja edessä olisi kovaa vääntöä, mahdollisesti väkivaltaisiakin yhteenottoja.

Alkuvuodesta Lenin kannatti ”Kaikki valta Neuvostoille” -tunnusta. Heinäkuussa Lenin arvioi, että tuo tunnus oli vanhentunut. Pääsyynä tähän oli nouseva vastavallankumouksellisuus ja Neuvostojen kyvyttömyys estää sitä. Päinvastoin, Lenin arvosteli ankarasti sitä, miten Neuvostot hieroivat sovintoa porvariston kanssa ja toimivat siten vallankumousta vastaan.

Leninin mukaan vallankumouksellisia tunnuksia sorvatessa on pysyttävä konkretiassa. Keskeinen peruskysymys on, missä piilee todellinen valta kussakin poliittisessa tilanteessa: ”Kansan on ennen kaikkea ja parhaiten tiedettävä totuus, tiedettävä, kenen käsissä on todellisuudessa valtiovalta.” Lenin määritteli, että agitaatiotyön tehtävä on osoittaa kansan viholliset ja pikkuporvarilliset puolueet, jotka vielä uskaltavat luottaa kapitalisteihin.

Tunnuksia laadittaessa ei Leninin mukana pidä katsoa taakse vaan tiukasti eteenpäin. Toimivien tunnusten on vastattava kunkin tilanteen ajankohtaista luokka- ja valtarakennetta. ”Jokainen tunnus on johdettava yleensä kaikista poliittisen tilanteen erikoisuuksista”, toteaa Lenin.