Lisää ydinvoimaa vihreiden tuella
Vanhasen–Kataisen hallituksen energia- ja ilmastostrategia perustuu keskeisesti ydinvoiman lisärakentamiselle, jolla aiotaan turvata teollisuudelle mahdollisuus lisätä sähkön kulutusta ja tuottaa ydinsähköä myös vientiin. Keppihevosia on kaksi: ilmastonmuutoksen torjuminen ja sähköntuotannon omavaraisuuden saavuttaminen.
Mitä ensin mainittuun keppihevoseen tulee, niin uusien ydinvoimareaktorien rakentaminen ei aikuisten oikeasti auta ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomen päästöistä 90 prosenttia aiheutuu muusta kuin sähköntuotannosta. Esimerkiksi Energiateollisuuden ydinvoimalaskelmissa päästöt kasvaisivat Kioton sopimuksen vertailutasoon nähden. Maailman ydinvoimakapasiteetin kaksinkertaistaminen vähentäisi päästöjä, jotka vallitsevan käsityksen mukaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta, vain 3–4 prosenttia.
Ydinvoima ei myöskään ole omavarainen kotimainen energiamuoto. Suomalaiset ydinvoimalat toimivat, ainakin toistaiseksi, tuontiuraanin varassa. Uraanin maailmanmarkkinahinta on kasvanut huimasti viime vuosien aikana. Ja tuomalla uraania muista maista Suomi on osallisena äärimmäisen vaaran tuottamisessa louhintamaiden ihmisille ja ympäristölle. Uraaninlouhinnan riskihän säilyy satoja tuhansia vuosia.
Jotta voitaisiin saada halvempaa uraania ja todistaa ydinenergian kotimaisuus, Suomessa on sallittu ja aloitettu kiihkeä uraanin etsintä. Suomestahan toki löytyy uraania, paikoin jopa kolminkertaisesti yli sen rajan, jolla kaivuutyöt on muualla maailmassa aloitettu. Mutta uraanikaivosten avaaminen toisi uraanin ympäristölle ja ihmisille aiheuttaman vaaran koto-Suomeen. Ihmiset uraaninetsintäalueilla ymmärtävät tämän ja vastustavat niin tutkimuksia kuin louhintaakin jyrkästi.
Sen, että itse lisäydinvoiman rakentaminen on sekä kallista että vaarallista, osoittaa Olkiluodon rakenteilla olevan voimala. Olkiluoto 3 myytiin eduskunnalle ja kansalaisille epärealistisilla lupauksilla aikataulusta, hinnasta, työllisyydestä ja päästövähennyksistä. Mutta sen kustannukset paisuvat paisumistaan ja siellä paljastuu toinen toistaan vakavampia turvallisuusongelmia.
Ja tietysti on myös niin, että mitä enemmän ydinvoimaloita rakennetaan, sitä pahemmaksi muodostuu myös ydinjäteongelma.
Toinen keppihevonen ydinvoiman lisärakentamisessa on siis sähköntuotannon omavaraisuus. Kuten edellä on todettu, sähkön tuottaminen ydinvoimalla ei, ainakaan toistaiseksi, perustu omavaraisuuteen. Lisäksi omavaraisuuden korostamiseen kätkeytyy vain huonosti peitettynä turvallisuuspoliittinen pelottelu: pitää vapautua riippuvuudesta Venäjältä tuotavasta tuontisähköstä. Samanlaista pelotteluahan harrastetaan avoimemmin öljyn- ja kaasuntuonnin osalta. Sähköntuonnin osalta lisäperusteluksi kelpaa se, että Venäjältä tuleva sähkö on tuotettu ydinvoimalla. Itse kyllä voimme tuottaa sähköä yhä uusilla ydinvoimaloilla, mutta Venäjän samoin tuottamalle sähkölle on pantava stoppi. Muutenhan emme voi perustella lisäydinvoiman rakentamista.
Ydinvoiman lisärakentamiselle vihreää valoa näyttää hallitus, jossa istuvat vihreät ja jonka ilmasto- ja energiapoliittinen neuvonantaja on vihreiden Oras Tynkkynen. Vihreät tulkitsevat hallituksen ydinvoimamyönteisen ja yhteisesti hyväksytyn – siis myös vihreiden hyväksymän – näkemyksen sallivan vihreille ydinvoimavastaisen kannan. Ota tästä nyt selvää!
Vihreät eivät ole ymmärtävinään, että hallitus on toimeenpaneva elin, jonka päätöksiin kaikki siihen osallistuvat puolueet ovat sitoutuneet ja jonka päätöksistä ne ovat vastuussa.
ERKKI SUSI