Bolivian presidentinvaalitulos on otettu vastaan innostuksella ja sitä pidetään voittona demokratialle. MAS-puolueen Luis ”Lucho” Arce on tämänhetkisten tietojen perusteella saanut yli 50 prosenttia annetuista äänistä. Uudella presidentillä on alkuperäiskansojen laaja tuki takanaan alusta asti.
Lopullinen vetäytyminen?
Yhdysvaltojen pitkän sodan tragedia Afganistanissa on saavuttamassa aallonpohjansa. Sen vetäytymisen jälkeen Talebanilta kesti alle kaksi viikkoa ottaa haltuunsa kaikki Afganistanin merkittävät kaupungit ja marssia pääkaupunkiin. Hämmästyttävä tahti oli ehkä kaikkein dramaattisin todiste siitä, miten epävakaalla pohjalla Yhdysvaltojen tukema Afganistanin hallitus oli.
Se ei nauttinut Afganistanissa ihmisten kannatusta. Jopa Afganistanin kansallinen armeija, jota Yhdysvallat rakensi vuosia ja rahoitti miljardeilla, hajosi käytännössä yhdessä yössä. Kaikki maassa tiesivät että nukkehallinnon aika oli lopussa, joten siihen tukeutumiselle ei ollut mitään syytä.
Biden jai perinnöksi edeltäjiltään sodan, jota oli mahdotonta voittaa, ja hänen kunniakseen on sanottava, että hän päätti jättää leikin kesken. Hän olisi voinut jatkaa pommituksia tai lähettää lisää sotilaita viivyttämään väistämätöntä. Sen sijaan hän ja hänen neuvonantajansa päättivät päästä eroon tilanteesta ja vetäytyä.
Silti Afganistanin romahduksen vauhti vaarantaa hänen hallintonsa tulevat ulkopoliittiset suunnitelmat. JA ehkä jopa enemmän kuin vetäytyminen Vietnamista yli neljä vuosikymmentä sitten. Vetäytyminen Afganistanista antoi valtavan iskun Yhdysvaltojen sotilaallisen dominassin imagolle.
Tämä nöyryytys nostaa esiin kysymyksen siitä, missä määtin Yhdysvallat yhä yrittää vaikuttaa Afganistaniin ja sen ulkopolitiikkaan. Varmastikaan Washingtonin strategit eivät halua jättää aluetta palaamaan terroristien turvapaikaksi tai luovuttaa sitä Venäjän tai Kiinan vaikutusalueeksi. Joten miten Yhdysvallat sekaantuu seuraavaksi Keski-Aasian asioihin?
On vähän syitä uskoa, että Yhdysvaltain erikoisjoukot tai anti-terroristispesialistit eivät jatkaisi toimintaansa Afganistanin rajojen sisäpuolella. Myös Pakistan pysyy operaatioiden tukikohtana. Drone-sotien aikakaudella ei muutenkaan ole tarpeen lähettää sotilaita maahan, jotta Yhdysvallat voisi vahvistaa otellaan siitä. Aika näyttää miten pitkälle Washington todella on valmis menemään pestessään käsiään Afganistanista.
Sillä välin Talebanin islamisten joukot, jotka hallitsivat maata 1990-luvun lopulla ja tarjosivat turvapaikan Bin Ladenille, pääsevät rakentamaan valtion uudelleen uskonnollisen terrorin pohjalta. Rauhan ja positiivien kehityksen todennäköisyydet maassa ovat nollilla. Naiset ja tytöt kohtaavat kaamean tulevaisuuden.
Ilman epäilystäkään Afganistan maksaa edelleen Yhdysvaltojen miehityksen hintaa tulevina vuosina. Maalle 1980-luvulla avautuneet näköalat rauhallisesta edistyksestä näyttävät katoavan kauas historian taustapeiliin.
Tämä on ote People's Worldissa alunperin ilmestyneestä pidemmästä jutusta
Jutun kokonaisuudessaan voi lukea täällä: peoplesworld.org/article/as-u-s-empire-falters-people-of-afghanistan-pay-the-price
Kirjoittajan artikkelit
Tulipalo on tuhonnut Kreikan suurimman siirtolaisleirin, ihmisiä tupaten täynnä olevan Morian leirin Lesboksen saarella. 13 000 ihmisen leirin tilannetta on kritisoitu laajalti erittäin huonojen elinolojen vuoksi.
Malissa vallankaapannut armeija on painostanut istuvan Presidentin Ibrahima Boubacar Keïtan eroamaan. Maassa odotetaan tällä hetkellä tarkempia tietoja siitä miten vallankaappaajat suhtautuvat pitkään jatkuneisiin opposition mielenosoituksiin ja niiden vaatimuksiin.
- ‹ edellinen
- 5 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.