Maahanmuuttajien ja työväen yhteisten etujen puolesta

SKP:n Maahanmuuttopoliittinen seminaari Vantaalla 23. lokakuuta päätyi siihen, että maahanmuuttajien syyllistäminen peruspalveluiden ja talouden kriisistä palvelee vain porvareiden ja perussuomalaisten etuja. Keskittyminen maahanmuuttopolitiikkaan takaa sen, ettei eduskuntavaaleissa nouse keskustelua siitä, miten peruspalveluiden kriisi ratkaistaisiin.

Värirasismista kulttuurirasismiin

Erikoistutkija Vesa Puuronen alusti aiheesta Mistä suomalainen rasismi kumpuaa?

Puurosen mukaan rasismi on muuttanut muotoaan niin, että nykyään vain hyvin harvat enää perustelevat eri rotujen eroja yksilöiden ominaisuuksista käsin, eli esimerkiksi ihon värin perusteella. Tällä hetkellä on tapana arvostella ja verrata kulttuureja, joiden nähdään olevan lähes yhtä pysyviä ominaisuuksia kuin biologisten eroavaisuuksienkin.

– Nykyään perustellaan rasismia sillä, että jonkun ihmisen kulttuuri saa häent toimimaan kuten toimii: venäläiset ovat laiskoja, mustalaiset varkaita ja somalit sosiaalipummeja, Puuronen havainnollisti. Rasismi on siis hyvin vahvasti ihmisiä luokittelevaa ja heidän kykyjään ja erilaisuuttaan aliarvioivaa ajattelua.

Arkielämässä rasismi tulee esiin muun muassa siinä, miten eri alkuperää oleviin ihmisiin suhtaudutaan. Esimerkiksi venäläisten on vaikea työllistyä, vaikka heillä olisi miten hyvä koulutus tai suomenkielentaito tahansa.

– Usein asenteet ilmenevät vaikkapa torjuvina ja epäystävällisinä ilmeinä. Tämä kuulostaa ehkä vähäpätöiseltä, mutta kun siihen törmää jatkuvasti, se alkaa varmasti vaikuttaa kehen tahansa.

Valtiorasismi taas ilmenee erilaisina käytäntöinä, jotka asettavat ihmiset lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan.

– Esimerkiksi suomalaisessa oikeudenkäytössä on suuria puutteita. Syytetty ei muun muassa läheskään aina saa itselleen tulkkia, vaikka hänen suomenkielentaitonsa olisi miten heikko tahansa. Ei myöskään liene kovin todennäköistä, että turvapaikan hakijalla olisi Suomeen tullessaan hyvä suomenkielen taito. Tästä huolimatta hänen pitää pystyä kertomaan tarinansa erittäin tarkasti saadakseen turvapaikan.

Valtion tai ehkä pikemminkin hallitsevan luokan rasismi kohdistuu paitsi maahanmuuttajiin myös esimerkiksi köyhiin.

– Hyvin toimeentulevat voivat helposti ajatella, että köyhyys on johtuu köyhien ominaisuuksista ja nehän tietenkin periytyvät, joten köyhien lapsistakin tulee automaattisesti köyhiä. Rasismi kääntyy näppärästi lähes mitä tahansa ryhmää vastaan.

– Uusrasistinen ja konservatiivinen käsitys kulttuureista ovat hyvin samanlaisia, molemmat lähtevät siitä, että kulttuurit ovat toisistaan erillisiä ja muuttumattomia, toisiinsa vaikuttamattomia. Tällöin voidaan nähdä esimerkiksi suomalaisuus aitona ja muuttumattomana, kiteytti Puuronen.

– Liberaalissa kulttuurikäsityksessä sen sijaan lähdetään siitä, että kulttuurit ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, eikä ole olemassa muuttumattomia kulttuureita. Kulttuureilla voidaan kuitenkin katsoa olevan yhteisiä piirteitä ja arvoja, kuten että lapsia ei saa lyödä ja naisilla on samat oikeudet kuin miehillä.

Puurosen alustus käynnisti vilkkaan keskustelun. Arto Viitaniemi kysyi tutkijalta rasismin lisääntymisestä.

– Rasismi ei ole varsinaisesti lisääntynyt, ainakaan ihmisten asenteet eivät ole juuri muuttuneet, mutta internetissä rasististen mielipiteiden esittämisestä on tullut tavanomaisempaa, vastasi Puuronen.

– Maahanmuuttokeskustelun koveneminen on herättänyt kysymyksen esimerkiksi blogin kirjoittajien vastuusta. Onko kirjoittaja vastuussa, jos hän tietoisesti jättää kirjoituksessaan vetämättä tietyt johtopäätökset, mutta hänen lukijansa vetävät ne kuitenkin?

Yrjö Hakanen kommentoi, että rasismin kasvu kumpuaa hyvinvointiyhteiskunnan muutoksesta markkinayhteiskunnaksi. Yhteiskunnassa ei enää ole toimijoita, jotka tarkastelisivat näitä kysymyksiä luokkanäkökulmasta, jolloin markkinaideologian mukaiset ajatukset saavat rauhassa vahvistua. Peruspalveluiden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituskriisi ei ratkea syyttämällä maahanmuuttajia.

– Kyseessä on mitä ilmeisemmin ideologian valta, joka on myös vahvemman valtaa. 60- tai 70- luvulla maahanmuuttokeskustelu olisi ollut hyvin toisenlaista ja siinä olisi todennäköisesti korostettu solidaarisuutta ja yhteisvastuuta yksittäisen valtion ja kansalaisen etujen sijaan. Vasemmistolta puuttuu vastauksia maahanmuuttokeskustelussa ja se on onnetonta, Puuronen maalaili.

– Maahanmuuttajia ei voida syyttää 90-luvulla tehdyistä päätöksistä, jotka ovat johtaneet yhteiskunnan rahoituksen veropohjan romahtamiseen.

Työpaikoille oikeuksia ja tasa-arvoa

Mohammed Jama toi terveiset postin monikulttuurisesta työyhteisöstä, jossa työskentely sujuu, vaikka mukana on väkeä kymmenistä eri maista. Posti- ja logistiikka-alan unionin aktiivi korosti omien oikeuksien puolustamisen merkitystä.

– Suomi on sopimusyhteiskunta, jossa on tärkeää tietää oikeutensa. Valitettavan usein maahanmuuttajilla ja ihan perisuomalaisillakin työntekijöillä on riittämättömät tiedot omista oikeuksistaan. Ammattiliiton jäsenenä saa paremmin tietoa siitä, mitkä etuudet itselle kuuluvat, kiteytti Jama.

Postissa on Jaman mukaan rikottu kulttuurieroja niin, ettei niiden ole annettu tulla esteeksi työskentelyn sujumiselle.

– Kun noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä, ei haittaa, vaikka kulttuureja ja kansallisuuksia riittää joka lähtöön.

– Olen saanut koulutuksen täällä Suomessa ja nyt maksan mielelläni veroja tänne. Tässähän on kyse vastavuoroisuudesta. Olin hiljattain mukana SAK-päivillä, missä tapasin myös muita ay-liikkeessä toimivia maahanmuuttajia ja pääsimme vaihtamaan kokemuksia. On hienoa nähdä, että meitä on yhä enemmän.

Asunnoton maahanmuuttaja riistäjien armoilla

Soran Zaki on asunut Suomessa jo 17 vuotta ja sinä aikana muun muassa toiminut puoli vuotta Helsingin kaupungin asumisneuvojana.

– Asumisen ongelmat ovat kokemukseni mukaan kaikilla samanlaisia riippumatta siitä, missä he ovat syntyneet. Toki on myös niin, että niillä, jotka ovat tulleet vähiten Suomea muistuttavista maista on vaikeampaa ymmärtää miten täällä pitää toimia, tiivisti Zaki.

Eri perusteella ja eri tavoin tulleet maahanmuuttajat ovat erilaisessa asemassa suhteessa asumiseen.

– Ne, joilla on määritelty kotipaikka, saavat asunnon kotikunnastaan, mutta jos he kieltäytyvät tarjotusta asunnosta tai lähtevät vaikkapa Helsinkiin etsimään töitä, he ovat samoilla vuokramarkkinoilla suomalaisten kanssa. Monet käyttävät heidän hädänalaista asemaansa häikäilemättä hyväkseen, kertoi Zaki.

– Erityisen raskasta on olla maahanmuuttajana asunnottomien asuntolassa.

– Monesti asumisen ongelmat juontavat siitä, etteivät asukkaat saa tietoa oikeuksistaan omalla kielellään. Monet eivät osaa lukea edes omaa kieltään. Muillekin olisi tärkeää saada tietoa omalla kielellään, jolloin se olisi helpompi ymmärtää. Erikielisten asumisoppaiden tekeminen ei ole suuri vaiva varsinkaan isommille asuntoyhtiöille ja se edistää todella paljon asumisen sujumista.

Maahanmuuttajat törmäävät myös siihen, että asioita hoidetaan todella paljon kirjallisesti. Jos ei olekaan tottunut ilmaisemaan itseään kirjallisesti, voi siitäkin tulla ongelma. Lisäksi maahanmuuttajilla on ihan samoja ongelmia kuin valtaväestölläkin.

– Minultakin on joskus pidätetty vuokravakuus ilman syytä, totesi Zaki.

Duunarin kulttuuri

Sippo Kähmi kyseenalaisti suomalaisen kulttuurin yhtenäisyyden myös luokkakantaisesta näkökulmasta. Duunarin kulttuuri on erilaista kuin eliitin.

– Minulle on aina särähtänyt korvaan, että maahanmuuttoon muuten kuin erittäin kriittisesti suhtautuvien väitetään heti kannattavan rikollisuutta ja suorastaan kannustavan siihen. En ole kuitenkaan koskaan tavannut ketään, joka olisi sitä mieltä, etteikö Suomessa noudatettaisi Suomen lakeja. Sitä vartenhan ne ovat olemassa, Kähmi toteaa.

– Työväenkulttuuri syntyy ennen kaikkea työntekemisen kautta ja se yhdistää yli kulttuurirajojen. Olen töissä postissa ja kerrankin jaoimme puhelinluetteloita porukalla, jossa ei ollut yhteistä kieltä. Raskas työ vaati kuitenkin vastapainoksi huumoria ja leikinlasku onnistui helposti kun vitsit syntyivät työn lomassa.

Kähmi kyseenalaistaa myös suomalaisen kulttuurin yhtenäisyyden.

– Emme ole ikinä olleet mikään homogeeninen porukka. Maamme on aina jakautunut läntiseen ja itäiseen kulttuuriin ja tänne on aina tullut väkeä joka puolelta. Minun sukuni siirtyi tänne karjalasta ja sai kokea voimakasta rasismia valtaväestön puolelta.

– Miten sitten määritellään riittävä suomalaisuus? Millä mittareilla se voidaan mitata? Voiko riittävä suomalaisuus olla kriteeri sille, kuka saa asua Suomessa? kysyi Kähmi.

– Entä kuka meitä uhkaa? Kummat itse asiassa ovat meille vaarallisempia, fundamentalisti islamistit vai kristityt? Tuntemani muslimit ovat sangen leppoisaa sakkia. Suomalaista yhteiskuntaa eivät uhkaa muslimit, joista on tehty vihollisia, vaan esimerkiksi kokoomus joka on tietoisesti ajanut alas hyvinvointiyhteiskunnan.

SKP ei usko syntipukkeihin vaan etsii syylliset

SKP:n pääsihteeri Juha-Pekka Väisänen päätti seminaarin vetämällä SKP:n maahanmuuttopoliittiset linjaukset.

– Jutta Urpilainen lähti vaatimaan, että maassa käyttäydytään maan tavalla. Hän ei ilmeisesti ole huomannut, että se on sangen rasistisesti leimautunut ilmaus ja joka tapauksessa käänsi maahanmuuttopoliittista keskustelua väärille raiteille, täräytti Väisänen.

– Maassa EU:n tavalla - olisi ollut oikea muotoilu ja siinä missä olisi pitänyt kritisoida halpatöiden teettämistä ja EU:n neljän vapauden periaatetta. Nyt perussuomalaiset ja markkinatalouteen sopeutuneet vasemmiston edustajat tekivät maahanmuuttajista kapitalistisen talouskriisin syntipukkeja

Suomessa on viime aikoina arvosteltu erityisesti pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Erityisen vilkasta keskustelua on käyty kiintiöpakolaisista. Suomi on luvannut ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolaista, joiden aiheuttamat kulut valtio korvaa sijoituskunnille. Useimmat kunnat eivät kuitenkaan ole halunneet ottaa edes muutamaa pakolaista ja jo turvapaikan saaneet ihmiset odottavat nyt epätietoisina pakolaisleireillä.

– Kari Rajamäki luopuisi koko kiintiöpakolaisjärjestelmästä, Paavo Väyrynen vähentäisi heidän määräänsä ja perussuomalaiset peesaavat Väyrystä. Myös kokoomus on mukana vaatimassa kiintiön leikkaamista. Onneksi edes vasemmistoliitosta on tullut vastakkaisia mielipiteitä. Suurin osa keskustelijoista tuntuu unohtavan, että suurimman osan maailman pakolaisista vastaanottavat köyhät ja konflikteista kärsivät maat.

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat saavat yhdessä romanikerjäläisten kanssa ottaa syntipukin roolin. Heistä tehdään ongelma, jotta varsinaiset ongelmat voidaan jättää ratkaisematta.

Jos pakolaisia ja turvapaikanhakijoita karsastetaan, niin työperäinen maahanmuutto puolestaan hyväksytään kautta linjan.

– EU:n työvoiman vapaaliikkuvuus on avannut kaikki työmaat ulkomaiselle työvoimalle. Yritykset ovat kilvan käyttäneet hyväkseen tätä etu, joka mahdollistaa sen, että Suomessa tehdään töitä vaikkapa Romanian työsopimusten mukaisilla ehdoilla ja palkoilla, tiivisti Väisänen.

Maahanmuuttajien ja työväen yhteisten etujen puolesta

– Nykyään on entistä ilmeisempää, että työväen luokalla on yhteiset edut kotimaahan katsomatta ja niitä on puolustettava yhdessä kansainvälisesti. On aivan turhaa lähteä porvariston tapaan asettamaan erimaiden työläisiä toisiaan vastaan. Rasismi palvelee vain porvareiden etua.

SKP vaatii jokaiselle ihmiselle kuuluvien yhtäläisten oikeuksien toteuttamista.

– Rasismia torjutaan parhaiten parantamalla työllisyyttä ja toimeentuloturvaa ja lisäämällä tietoisuutta työväen yhteisitä tavoitteista, linjasi Väisänen.

– Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, he eivät ole syyllisiä Suomen työttömyyteen, asunto-ongelmiin, sosiaaliturvan puutteisiin, eivätkä he saa muita parempia etuja. Päinvastoin, maahanmuuttajille kasautuu enemmän ongelmia.

Maahanmuuttajavastaisuudella peitellään todellisia ongelmia ja vältetään puuttumasta muuttoliikkeen taustalla vaikuttaviin syihin, jotka ovat sodat, köyhyys ja ympäristötuhot.

– Jos maahanmuuttokriittiset haluaisivat todella vaikuttaa muuttoliikkeeseen, heidän tulisi ennen kaikkea ryhtyä rauhantekijöiksi. Ilman Irakin, Afganistanin ja Somalian sotia pakolaisten määrät laskisivat huomattavasti.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Väisäsellä oli vastaukset valmiina.

– Kansainvälisen talouden rakenteet on muutettava oikeudenmukaisemmiksi, ilmastonmuutos on pysäytettävä, sodat lopetettava, Suomen otettava kansainväliset velvoitteensa todesta ja turvapaikkahakemukset on käsiteltävä nopeammin.

Noilla päästään jo alkuun, mutta Väisänen ei tyydy vielä näin vähään.

– Erittäin tärkeää on myös puuttuminen työvoiman polkumyyntiin, jotta saadaan harmaa talous aisoihin. Myös minimipalkan määrittely 1500 euroon kuussa ja suomalaisten työehtojen soveltaminen myös ns. lähetettyihin työntekijöihin rajoittaisivat työvoimalla keinottelua.

Myös maahanmuuttajien tilannetta voidaan parantaa.

– Tutkintojen vastaavuuden hyväksyminen auttaisi niitä, joilla on muualla suoritettu tutkinto, turvapaikanhakijoille pitää antaa oikeus työntekoon, kuntien tulee tarjota monikielisiä palveluita esimerkiksi maahanmuuttaja vanhuksille ja valtion tulisi osoittaa kunnille lisää resursseja ja tiukentaa velvoitteita, jotta kunnat järjestäisivät riittävästi kielenopetusta niin maahanmuuttajien omalla kuin suomenkielelläkin.

– Rasismi ei ole isänmaallisuutta ja se avaa tietä yhä koveneville otteille työväen etuja ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan, päätti Väisänen.

Juha-Pekka Väisäsen alustus verkossa