Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Kommuuni julisti huhtikuussa 1871 alkaneeksi uuden politiikan aikakauden, jota piti leimaaman ”kokeellisuus, myönteisyys ja tieteellisyys.”
Keywords:
Meidän jälkeemme vedenpaisumus
Maailmalla järjestettiin laajoja ilmastomarsseja Pariisin ilmastokokouksen alla. Myös Suomessa marssittiin usealla paikkakunnalla.
Eräs Tampereen ilmastomarssin järjestäjistä kirjoitti tapahtuman some-sivulla olevansa pahoillaan siitä, että marssilla huudettiin ”poliittisia vaatimuksia”. Henkilö oli närkästynyt Kapitalismi alas! –huudoista. Hänen mielestään huuto oli asiaton ja ”politiikan sotkemista” muuten neutraaliin ilmastomarssiin.
Tapaus kertoo osaltaan siitä, miten vieraantuneita politiikasta monet ovat. Se ei poista sitä tosiasiaa, että ilmastonmuutoksen uhkien noteeraaminen ja niihin vastaaminen on mitä poliittisinta toimintaa. On myös suuri virhe ajatella, että ilmastonmuutos olisi jotenkin vallitsevasta talousjärjestelmästä, kapitalismista irrallinen ilmiö.
Karl Marx kirjoittaa Pääomassa, miten pääoma ei piittaa työläisten eikä koko ihmiskunnan kohtalosta. Pääoman tunnuslauseena tuntuu olevan après moi de déluge, jonka voi suomentaa muotoon ”minun jälkeeni vedenpaisumus”. Marx käyttää tässä vedenpaisumusta kuvaannollisessa merkityksessä, mutta ilmastonmuutos on tehnyt tokaisusta entistä konkreettisemman. Lähi-idän konfliktien ja pakolaisuuden taustalla on eittämättä myös ilmastollisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kuivuutta ja äärisääilmiöiden voimistumista. Entistä suuremmat osat maapalloa ovat vaarassa muuttua asuinkelvottomaksi. Myös ruuantuotanto on ilmastomuutoksen myötä ennemmin tai myöhemmin ajautumassa kriisiin.
Marxin mukaan ihmisen ja luonnon riistolla on yksi ja sama päälähde: tuotantotapa, jossa vaihtoarvojen kasaaminen on kohonnut itseisarvoksi ja määrää tuotantoa riippumatta siitä mitkä sen vaikutukset ovat. ”Kasatkaa, kasatkaa! Siinä Mooses ja profeetat!... kasaaminen kasaamisen vuoksi, tuotanto tuotannon vuoksi”, kuten Marx kirjoittaa.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on siten oleellisesti kytkeytynyt siihen, miten me suhtaudumme kapitalismiin. Kapitalismin ”suitsiminen” ja sen ikävien piirteiden pehmentely jonkinlaiseksi vihreäksi markkinataloudeksi on kommunistisesta näkökulmasta mahdotonta. Tuleeko meidän jälkeemme vedenpaisumus? Se riippuu siitä, kuinka menestyksekästä on kapitalismin vastainen taistelu.
Kirjoittajan artikkelit
Yhdysvalloissa vallitsee entistä enemmän rahan valta eli plutokratia, jossa myös poliittinen valta on rikkaiden käsissä, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.
Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun. Syksyllä ilmestyi uusi kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta.
- ‹ edellinen
- 7 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Maailma on syvän ympäristökriisin edessä. Perimmäiset syyt tälle ovat sidoksissa taloudellisen vallan ja riiston rakenteisiin.
Suomen työttömyystilanne on koko EU:n heikoimpia. Lisäksi työelämän laatu on heikentynyt.
Työsuojeluviranomainen tarkasti kesällä alle 30-vuotiaiden nuorten työpaikkoja ja havaitsi selkeitä puutteita nuorten palkkauksessa. Nuorten työpaikoilla valvottiin myös työturvallisuutta ja tarkastuksilla havaittiin monenlaisia puutteita perehdytyksen suhteen.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.