Vuoden työväentutkimus -palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta.
Mervi Grönfors valittiin Vuoden lastenhoitajaksi
Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry:n jakaman Vuoden lastenhoitaja -tunnustuksen sai tänä vuonna tamperelainen Mervi Grönfors. Vuoden lastenhoitaja on alan ammattilainen, joka on tehnyt ansiokasta työtä lasten, perheiden ja lastenhoitoalan puolesta, tuoden ansiokkaasti esiin lastenhoitajan osaamista ja ammattitaitoa.
Grönforsin mielestä parasta työssä on yksiselitteisesti lasten kanssa yhdessä tekeminen ja kasvaminen.
– Siinä todella oppii ja kasvaa itsekin tekemänsä työn myötä. Työtiimin hyvä yhteishenki kantaa työssä, sillä välillä siinä kohdataan arkoja ja vaikeitakin asioita. Tärkeää on ammattitaito ja sen ylläpitäminen sekä ammatillisuus. Sekin on tärkeä asia, että saan työstäni palkkaa, kertoo Grönfors Tiedonantajalle tuoreeltaan valinnan jälkeen.
Haastava ja palkitseva työ
Ensi askelia työelämään Grönfors otti nuorena muun muassa Finlaysonin kutomossa ja Särkänniemen huvipuiston kioskimyyjänä. Näillä tuloilla ja lainalla rahoitettiin opiskeluja ja vuonna 1984 Grönfors valmistui lastenhoitajaksi.
– Sain viran Nokialta, siellä tein töitä muutaman kuukauden. Sittemmin sain töitä kotikaupungistani Tampereelta ja ura jatkuu vielä jokusen vuoden. Olen työskennellyt useammassa päiväkodissa, vakanssit ovat olleet Härmälän, Hyhkyn, Raholan ja Kalevanharjun päiväkodeissa. Muissa päiväkodeissa on työtä tullut tehdyksi esim. kesäpäivystysten aikana. Ja tokihan olen saanut tehdä työsuojelun parissa vaihtelevia tehtäviä työsuojelun varavaltuutettuna, kertoo Grönfors vaiheikkaasta työhistoriastaan.
Parhaillaan Grönfors tekee työtä eritystä tukea tarvitsevien lasten ryhmässä.
– Siirryin elokuussa tähän ryhmään, sillä ajattelin työn olevan vaihtelevaa, haastavaa ja palkitsevaa. En erehtynyt ja voin vakuuttaa oppineeni joka päivä jotakin uutta näiden lasten parissa. Työtiimini on moniammatillinen kollektiivi, joka jakaa osaamistaan ja tukee toinen toistaan työssä, hehkuttaa Grönfors.
– Annettakoon tiimille kiitos myös minun perehdyttämisestäni työhön ja työpaikkaani näiden muutaman kuukauden aikana.
Alaa uudistettava
Hoitoalan ammattilaisella on myös paljon sanottavaa alan uudistamiseksi.
– Aloittaisin lainsäädännön rukkaamisella ja muuttaisin varhaiskasvatuksen suhdeluvun määrittelemisen ryhmäkohtaiseksi sekä pienentäisin lapsiryhmiä. Mieluusti antaisin asetuksen, jolla kiellettäisiin kutsumuksesta puhumisen palkkaneuvotteluissa - kutsumus ei ole palkkaa, vaan se kuvaa työntekijän henkilökohtaista suhtautumista työhön. Palkka taas on rahassa määriteltävä korvaus tehdystä työstä. Henkilöstörakennettakin tekisi mieleni peukaloida, eli lisätä resursseja.
Jos Grönfors saisi päättää, niin varhaiskasvatusta ja hoitotyötä arvostettaisiin muulloinkin, kuin juhlapuheissa.
– Raha ja tehokkuus eivät ole oikeat mittarit mietittäessä varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta, tehdyn työn vaikuttavuus ei selviä kunnan vuositilinpäätöksestä. Sellaista numeronikkaria ei olekaan, joka laskee tänä vuonna tehdyn varhaiskasvatuksen vaikutukset hoidossa olleiden lasten aikuisuuteen ja vanhuuteen euroina.
– Jos voisin, palkkaisin koodariporukan tekemään varhaiskasvatuksessa käytettävät ohjelmistot sellaisiksi, jotka vastaavat työn tarpeita, keskustelevat keskenään ja kuuntelevat muutakin dataa kuin tilastojen tarvitsemia numeroita.
Grönforsin toimikausi työsuojelun ensimmäisenä varavaltuutettuna Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa on päättymässä ja vaalit pidetään ensi kuussa. Hän on ehdolla vaaleissa.
– Olen jäsenenä Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden yhteistoimintaryhmässä. Toimin Tehyn Tampereen kaupungin ammattiosaston puheenjohtajana ja varhaiskasvatuksessa tehyläisenä varaluottamusmiehenä. Tällä saralla riittänee tekemistä tulevana keväänä, päättää Grönfors.
Ammattiyhdistystoiminnan lisäksi Grönfors toimii myös muulla järjestökentällä. Hän on Suomen kommunistisen puolueen varapuheenjohtaja ja luotsaa puolueen rauhanryhmän toimintaa. Grönfors on myös ehdolla tulevissa aluevaaleissa Pirkanmaalla.
Kirjoittajan artikkelit
Kela on päättänyt laittaa maksamattomat korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksut ulosottoon huhtikuun puolivälissä. Tuhansien opiskelijoiden päätyminen ulosoton asiakkaaksi on synnyttänyt vahvaa kritiikkiä.
Argentiinan hallitus on eronnut virallisesti Latinalaisen Amerikan oikeistohallitusten Lima-ryhmästä 24. maaliskuuta. Samalla maa tuomitsi Venezuelan kauppasaarron.
- ‹ edellinen
- 52 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.