Miksi Kolumbian viljelijät tuottavat kokaiinia

01.01.2000 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja:


Yhdysvallat on perustellut sotilasavun lisäämistä Kolumbialle
"huumesodalla". Kuten Tiedonantajan viime numerossa todettiin,
"huumesota" on tekosyy. USA:ta ei yhtään häiritse
se, että sen tukemat Kolumbian armeija ja puolisotilaalliset joukot
ovat itse voimakkaasti mukana huumekaupassa.



Sotilaallisen "toiminnan kohteita ovat sen sijaan talonpoikaisväestöön
tukeutuvat sissit, jotka vaativat sellaisia yhteiskunnallisia uudistuksia,
jotka vaikeuttaisivat Kolumbian integroimista globaaliin järjestelmään
USA:n ehdoilla", toteaa yhdysvaltalainen tiedemies Noam Chomsky kolumissaan
Ydin-lehdessä. "Tämä integroiminen merkitsisi muun muassa
USA:ta miellyttävien eliittien vapaata pääsyä käsiksi
Kolumbian arvokkaisiin luonnonvaroihin kuten öljyyn."



 




USA romahdutti Kolumnian vehnän- ja kahvintuotannon



Chomsky vastaa kolumnissaan myös kysymykseen, miksi Kolumbian maanviljelijät
tuottavat kokaiinia eivätkä esimerkiksi vehnää.



Kolumbia oli ennen suuri vehnäntuottaja, mutta USA:n "Food
for Peace" -ohjelma vahingoitti maan vehnäntuotantoa vakavasti
1950-luvulla. Ohjelma subventoi USA:n omaa agrobisnestä ja sen satelliittivaltioiden
sotilasmenoja ja vastavallankumouksellista toimintaa.



Vuotta ennen kuin presidentti Goerge Bush julisti "sodan huumeille",
USA sai painostuksellaan aikaan sen, että kansainvälistä
kahvisopimusta lakattiin noudattamasta. USA:n mukaan kahvisopimus rikkoi
"reilun kaupan sääntöjä". Lakkauttamisen seurauksena
Kolumbian tärkeimmän laillisen vientituotteen arvo laski 40 prosentilla.



 




Unctadin hintaohjelman hylkääminen



1960-luvulla G77-maat, joita on nykyään 130 ja joissa asuu
80 prosenttia maailman väestöstä, ryhtyivät vaatimaan
"uutta kansainvälistä taloudellista järjestystä",
joka ottaisi huomioon ihmiskunnan valtaosan edut. Tähän tarkoitukseen
perustettiin YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctad.



Yksi Unctadin ensimmäisistä ehdotuksista oli ohjelma perushyödykkeiden
hintojen vakauttamiseksi. Chomsky huomauttaa, että "tällaisia
ohjelmia pidetään täysin luonnollisina teollisuusmaiden sisällä,
ja niitä toteutetaan erilaisten maataloustukien keinoin".



"Mutta nämä valtiovallan välineet, joita rikkaat
käyttävät rutiininomaisesti suojellakseen itseään
markkinoilta, eivät ole köyhien käytettävissä."
Unctadin ehdotus hylättiin nopeasti.



Tämän seurauksena maanviljelijöiden oli ryhdyttävä
tuottamaan sellaisia kasveja, joille on olemassa vakaat markkinat. Lopputuloksena
huumeyrittäjien oli helppo löytää maanviljelijöitä
kasvattamaan kokaa, kannabista tai oopiumia, koska näille on aina taatut
markkinat rikkaissa yhteiskunnissa.



 




Rajat auki rikkaiden maiden maataloustuotteille



Chomskyn mukaan USA:n ja sen hallitsemien globaalien instituutioiden
ohjelmat on suunniteltu voimistamaan näitä vaikutuksia. Bill Clintonin
Kolumbia-suunnitelma pitää sisällään vain nimellistä
tukea kokan viljelyn vaihtoehdoille. "Muiden on huolehdittava rakentavista
vaihtoehdoista samalla, kun USA keskittyy sotatoimiin, jotka aivan kuin
sattumalta hyödyttävät sotilaskalustoa tuottavaa korkean
teknologian teollisuutta, joka on lobbannut konfliktin laajentumisen puolesta."



"Tämän lisäksi IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmat vaativat
köyhiä maita avaamaan rajansa rikkaiden maiden massiivisesti tuetuille
maataloustuotteille, minkä seurauksena paikallinen tuotanto tietenkin
kärsii. Maanviljelijöitä neuvotaan toimimaan 'rationaalisesti'
ja tuottamaan mahdollisimman kalliita tuotteita vientiin -- tämä
merkitsee kokaa, kannabista tai oopiumia", Chomsky muistuttaa.



"Kun maanviljelijät ovat oppineet läksynsä, USA palkitsee
heidät sotilashelikopterien hyökkäyksillä ja tuhoamalla
heidän peltonsa kemiallisella ja biologisella sodankäynnillä."
(ES)



 


Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli