Äänikynnyksellä aiotaan "säätiöidä" eduskunta
Porvarihallitus pääsi tiistaina sopimukseen vaalilain muutoksesta, jolla tulevissa eduskuntavaaleissa otetaan käyttöön kolmen prosentin äänikynnys. Aiemmin äänikynnystä vastustanut RKP suostui äänikynnykseen, kun se alennettiin alun perin esitystä 3,5 prosentista 3 prosenttiin.
SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen pitää esitystä törkeänä yrityksenä "säätiöidä" eduskunta siellä nyt istuville puolueille ja estää uusien vaihtoehtojen nouseminen eduskuntaan. Ehdotetulla kolmen prosentin äänikynnyksellä voidaan estää jopa lähes 100 000 ääntä saavan puolueen pääsy eduskuntaan. Alueellisesti viidenneksen vaalipiirin äänistä saava lista voisi jäädä vaille edustusta.
– Kolmen prosentin äänikynnykselle ei ole mitään demokraattisia eikä vaaliteknisiä perusteita. Sillä alennetaan osa äänestäjistä vaaleissa toisen luokan kansalaisiksi, joiden äänet voidaan sivuuttaa. Äänikynnyksellä suojellaan vain nykyisten eduskuntapuolueiden asemia.
– Tällaisilla valtapuolueiden omahyväisyydestä kertovilla epädemokraattisilla hankkeilla ei ainakaan lisätä äänestysaktiivisuutta eikä tyytymättömien ihmisten luottamusta vaaleihin eräänä vaikuttamisen keinona, arvioi Hakanen.
Vaihtoehtona
osallistuva demokratia
Suomen kommunistinen puolue vastustaa äänikynnystä ja vaaliliittojen kieltämistä.
– Olemme esittäneet vaalilain uudistamista tasauspaikkajärjestelmällä. Siinä esimerkiksi 20 kansanedustajaa valitaan valtakunnallisilla tasauspaikoilla, joilla parannettaisiin vaalien suhteellisuuden toteutumista, SKP:n puheenjohtaja kertoo.
SKP:n mielestä äänikynnysten ja vaaliliittojen kieltämisen sijasta tarvitaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lisääviä ja demokratiaa laajentavia uudistuksia.
SKP on esittänyt osallistuvan demokratian kehittämistä, kansanäänestysten käyttöönottoa periaatteellisesti tärkeissä asioista – kuten EU:n perussopimuksista – ja oikeutta saada eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteita. Vaalien osalta keskeistä on rahanjaossa ja valtamediassa eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin kohdistuvan syrjinnän lopettaminen, puolueisiin kuulumattomien ihmisten muodostamien valitsijayhdistysten aseman parantaminen ja seutuhallinnon alistaminen vaaleilla valittavalle valtuustolle.
Samalla SKP korostaa talouskriisin taas esiin nostamaa tarvetta laajentaa demokratia talouden alalle.