Olkiluotoon aiottu uusi ydinvoimala on valmistajan koekappale!

Alkuperäinen kirjoittaja: Olli Temmilehto Kirjoittaja On Tutkiva Journalisti Ja Kirjailija.

Kuten saattoi etukäteen arvata (ks. esim.

www.tammilehto.info/teollydins.htm

),

Teollisuuden Voima

(TVO) valitsi uudeksi ydinvoimalakseen Eurooppalaisen
painevesireaktorin eli

EPR

:n.

Tätä ranskalaisen

Framatomen

ja saksalaisen

Siemensin

yhteisvoimin kehittämää ydinvoimalatyyppiä ei valittu
ainakaan siksi, että siitä olisi saatu paljon hyviä kokemuksia:
päinvastoin, tästä reaktorityypistä ei ole lainkaan
kokemuksia. Yhtään sellaista ei ole koskaan rakennettu. Sen sijaan
TVO teki valintansa alhaisen hinnan takia. Hintaa laskee muun muassa se,
että valmistajan on liiketoimintansa jatkamiseksi saatava välttämättä
rakennettua edes yksi EPR:n koekappale johonkin maahan.

Tämä maa on nyt Suomi.

Koekappaleen tilaaminen saattaisi olla puolustettavissa, jos ensimmäistä
kertaa testattavan reaktorin ratkaisut tähtäisivät voimalan
turvallisuuden parantamiseen. Turvajärjestelmien suhteen uudistettuja
voimalatyyppejä olikin tarjolla useita. TVO valitsi kuitenkin EPR:n,
jossa uudet ratkaisut alentavat ensisijaisesti tuotettua sähköyksikköä
kohden laskettua hintaa - eivät voimalan vaarallisuutta.

Suomalaiset saavat siis olla koekaniineja, kun EPR:ää ja sen
uusia turvallisuusratkaisuja testataan ensimmäistä kertaa. Tässä
kokeessa voi käydä todella huonosti. Arvovaltaisen lääkärien
kansainvälisen ydinsodan ehkäisemiseen pyrkivän järjestön

IPPNW

:n Saksan osasto julkaisi joulukuun alussa alustavan selvityksen
EPR:n turvallisuusongelmista (ks.

www.ippnw.de

). Sen mukaan tähän
reaktorityyppiin liittyy monia uusia vaaratekijöitä ydinvoimaloiden
tavanomaisten riskien lisäksi.

EPR:ssä aiotaan käyttää ensimmäistä kertaa
täysin digitaalista, tietokoneeseen perustuvaa ohjaustekniikkaa. Näin
ollen uuden ydinvoimalan turvallisuus on valtavan monimutkaisten ja laajojen
tietokoneohjelmien virheettömyyden varassa. Kuitenkin, kuten jokainen
vähääkään tietokoneisiin perehtynyt tietää,
suurissa ohjelmissa on aina virheitä, jotka saattavat paljastua vasta
vuosien käytön jälkeen.

Seuraava tapaus kertoo digitaalitekniikkaan liittyvistä vaaroista:

Vuonna 1998 osa saksalaisen

Neckarwestheim1

-ydinvoimalan ohjauksesta
muutettiin digitaaliseksi. Kaikki näytti menevän hyvin, kunnes
toukokuussa vuonna 2000 yhtäkkiä tietokone ei enää liikuttanut
ohjaussauvoja reaktorin sisään. Näin ydinvoimalaa ei voinut
enää "pysäyttää" ja sen keskeinen turvajärjestelmä
oli lakannut toimimasta. Onneksi Neckarwestheimissa oli vielä vanha,
tavanomaisiin johtoihin, kytkimiin ja säätimiin perustuva järjestelmä
tallella. Tällaista varajärjestelmää EPR:ssä ei
ole.

Suomeen tulevan uuden ydinvoimalan reaktori olisi maailman suurin. Sen tehon
on tarkoitus olla 1 600 MW eli selvästi suurempi kuin minkään
toiminnassa tai rakenteilla olevan muun ydinvoimalan. Jo tämä
johtaa onnettomuusriskin kasvuun. Kuvaavaa on, että kaikissa turvallisuuden
parantamiseen pyrkivissä reaktorityypeissä tehoa ja tehotiheyttä
on vähennetty siitä, mitä ne ovat nykyisissä ydinvoimaloissa.

Niinpä EPR:ssä sydämen sulamisonnettomuuteen on varauduttu
erikoisjärjestelyillä. Reaktoripaineastian alapuolella on iso
keraaminen astia, johon sulan radioaktiivisen materiaalin on tarkoitus valua.
Säteilevä massa aiotaan sen jälkeen jäähdyttää
vedellä.

Karlsruhen ydintutkimuskeskuksessa suoritetuissa kokeissa tällainen
jäähdytys on kuitenkin yllättäen johtanut erittäin
voimakkaisiin höyryräjähdyksiin. Nämä räjähdykset
voivat rikkoa suojarakennuksen, jolloin suuri määrä radioaktiivisia
aineita pääsisi ympäristöön.

Karlsruhessa onkin kehitetty "supersuojarakennus", jonka pitäisi
kestää monenlaisia räjähdyksiä ja onnettomuuksia.
Tällainen suoja lisäisi kuitenkin ydinvoimalan hintaa, joten EPR:ssä
ei ole supersuojarakennusta.

Huolimatta siitä, että TVO on siis valinnut aivan erityisen vaarallisen
reaktorityypin, hallitus aikonee antaa sille rakennusluvan. Koska eduskunta
päätti keväällä 2002, että uuden ydinvoimalan
rakentaminen on "yhteiskunnan kokonaisedun mukaista", katsotaan,
että rakennusluvan myöntäminen on pelkkä muodollisuus.

Kuitenkin TVO:n käyttäytyminen ydinvoimala-asiassa muistuttaa
kunnaninsinööriä, joka tulkitsee kunnanvaltuuston traktorin
hankintaa koskevaa budjettipäätöstä niin, että
hän voi ostaa minkä tahansa traktorin. Insinööri saa
tietää, että

Boeingin

uusi traktoriosasto haluaa saada
uuden keksintönsä myynnin käyntiin ja tarjoaa koe-erää
tavallisen traktorin hinnalla. Niinpä hän päättää
ostaa suihkuturbiinikäyttöisen traktorin, joka tarvittaessa vaikka
lentää, mutta jonka melutaso ja polttoaineenkulutus ovat kolme
kertaa suuremmat kuin tavallisella traktorilla. Vaikka insinööri
ei ylitä määrärahaa, hän aivan ilmeisesti ylittää
valtuutensa.

Samalla tavoin eduskunta ei antanut Teollisuuden Voimalle avointa valtakirjaa,
joka oikeuttaisi minkä tahansa ydinvoimalan rakentamiseen. Hallitus
voi - ja sen tulee - estää TVO:n ydinseikkailu, joka vaarantaa
suomalaisten hengen ja terveyden.