Pääkirjoitukset
Ammattiyhdistysliikkeen alistamisesta puoluepolitiikan välineeksi
kertoo paljon se, että SAK:n varapuheenjohtaja Pekka Ahmavaara (vas)
esitti puhtaasti puoluepoliittisen "testamenttinsa" SAK:n valtuuston
kokouksessa, jonne moiset testamentit eivät lainkaan kuuluisi. Mutta
jätetään tämä puoli tässä sikseen.
Ahmavaara esitti vasemmistoliiton ja SDP:n yhteistyön tiivistämistä.
Hän teki sen tilanteessa, jossa SDP jatkaa hallituksessa uusliberalistista,
oikeistolaista politiikkaa ja vasemmistoliitto on oppositiossa - tai ainakin
hallituksen ulkopuolella.
Mitä pahaa tässä on? Eikö vasemmistopuolueiden keskinäissuhteiden
vaaliminen ole erityisen tärkeää asetelmassa, jossa suhteet
voivat kärsiä? Ja jospa Ahmavaara haluaa yhteistyötä
tiivistämällä vetää SDP:tä ja sitä kautta
myös hallituksen politiikkaa vasemmistolaisempaan ja työväenhenkisempään
suuntaan?
Valitettavasti "testamentti" ei tue näitä hyviä
uskomuksia. Ahmavaaran puheesta ei löytynyt suurennuslasillakaan ainoatakaan
kriittistä sanaa SDP:n aatteellisesta tai poliittisesta linjasta, ei
myöskään sen hallituksen linjasta, jossa SDP on mukana.
Sitä vastoin vasemmistoliitosta Ahmavaara löysi paljon moitittavaa,
ei sellaista mitä sokea Reettakin näkee, vaan aivan muuta: Siinä
on "vihreä" siipi, "jolle demarit ovat lähes yhtä
paha kauhistus kuin heille on oman puolueen ns. ay-siipi". Ja siinä
on "populisteja ja stalinisteja". Ahmavaara epäili, onko
"luja ja asiallinen oppositiopolitiikka populismiin sortumatta ylipäätään
mahdollista" vasemmistoliitolle ja "auttaako oppositioasema lisäämään
kannatusta".
Kaiken lisäksi hän maalasi esiin sen kauhean mahdollisuuden,
että vasemmistoliitto "hakee kannatustaan yhä enemmän
vihreiden, sivistyneistön, kulttuuriradikaalien, erilaisten vähemmistöryhmien,
nuorten, toimihenkilöiden ja feministien keskuudesta". Näin
tehdessään se Ahmavaaran mukaan "etääntyisi työväenliikkeen
perustastaan". Miksi ihmeessä etääntyisi, sen Ahmavaara
piti omana salaisuutenaan.
Kun Ahmavaara siis SDP:tä myötäkarvaan ja "omaa"
puoluettaan vastakarvaan silittäen esitti yhteistyön tiivistämistä,
niin mitä hän itse asiassa esitti? Hän esitti vasemmistoliiton
sovittamista näennäisessä oppositiossa ollen mahdollisimman
lähelle SDP:n johtoa, maan hallitusta ja niiden oikeistolaista linjaa.
Ja tietysti kumpaankin puolueeseen kuuluvan ay-johdon "paita ja peppu"
-yhteistyön edelleen tiivistämistä oikeistolaisen linjan
ja tupoilun puolesta.
Se oli Ahmavaaran tiivistämisesityksen lyhyen aikavälin tavoite.
Pitemmän aikavälin tavoite liittyykin vasemmistoliiton sulauttamiseen
SDP:hen.
Juuri kukaan ei ole tällaista sulauttamista kannattaessaan sanonut
sitä suoraan. Ei Ahmavaarakaan. Mutta asiallisia esteitä sulauttamiselle
hän ei nähnyt. SDP:n ja vasemmistoliiton välillä "ei
ole enää ideologisia eroja" (mikä pitäneekin paikkansa).
Oikeistodemarien vakiohokemaa toistaen Ahmavaara väitti niiden perusteiden
"romahtaneen viimeistään reaalisosialismin romahduksen myötä
kommunistitaustaisen työväenliikkeen perinteen tappioksi".
Miten niin, sitä hän ei perustellut. Hän pelkisti erojen
häipymisen, toki peitekieltä käyttäen, siihen, että
kumpikaan puolue ei pyri sosialismiin eikä suunnitelmatalouteen vaan
kannattaa kapitalismia. Poliittisista ja politiikantekotapaan liittyvistä
eroista Ahmavaara ei puhunut mitään, nähtävästi
niitäkään ei siis hänen mielestään ole.
Esteeksi sulauttamiselle Ahmavaara näki vain molempien puolueiden
jäsenistön "urautuneet ajatukset", joiden takia sulautuminen
voisi "heikentää niiden yhteenlaskettua kokonaiskannatusta"
Siis "toistaiseksi tarkoituksenmukaista on jatkaa kahdessa vasemmistopuolueessa".
Mutta sulautumisen "esteitä on pyrittävä poistamaan,
ei nostamaan".
Myös ja ennen kaikkea sulautumisen esteiden poistamisen näkökulmasta
Ahmavaara siis esitti SDP:n ja vasemmistoliiton tiivistyvää yhteistyötä.
Konkreettisina esimerkkeinä hän mainitsi muun muassa ryhmittymisen
Tarja Halosen taakse seuraavissa presidentinvaaleissa sekä vasemmistoliiton
tuen SDP:n pääministeriydelle vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.
Vastalahjaksi SDP tukisi vasemmistoliiton osallistumista hallitukseen.
Ahmavaara esitti myös varsinaiseen fuusioitumiseen viittaavasti
selvitettäväksi, "mitä nykyisiä toimintoja voitaisiin
yhdistää sekä tehokkuuden, taloudellisuuden että synergiahyötyjen
aikaansaamiseksi". Hän mainitsi puolueiden päivälehdet
sekä niitä lähellä olevat opintojärjestöt
ja arkistot. Yhdistämistä vaihtamalla vasemmistoliiton jäsenkirja
SDP:n jäsenkirjaan Ahmavaara ei maininnut, vaikka sitäkin jo tapahtuu
ainakin SAK:n toimitsijapiireissä.
"Voi tulla aika, jolloin tarvitaan yksi yhteinen vasemmisto- ja
työväenpuolue. Silloin sen on myös oltava mahdollista",
Ahmavaara profetoi testamenttinsa päätteeksi.
SDP:n johto tervehti Ahmavaaran testamenttia kuin kissa hiirtä kolon
suulla. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoi - tietysti
jo virkansakin puolesta - ettei pidä yhdistämistä "realistisena
eikä muutenkaan tarpeellisena", mutta korosti yhteistyötä
"esimerkiksi EU-asioissa". Pahaksi onneksi on niin, että
jos vasemmistoliitto ottaa lähtökohdaksi yhteistyön SDP:n
kanssa EU-asioissa, se ei ole politiikan olennaisissa kysymyksissä
oppositiossa ollenkaan. Suo siellä, vetelä täällä.
Parhaillaan muuten kerätään kannattajakortteja Suomen
kommunistisen puolueen palauttamiseksi uudelleen puoluerekisteriin. Joko
sinä olet allekirjoittanut? (ES)
USA kaavailee Kuubassa sijaitsevan Guatanamo Bayn keskitysleirin muuttamista
kuolemanleiriksi, joka olisi varustettu omalla kuolemaantuomittujen osastolla
ja teloituskammiolla., kertoivat brittilehti The Mail on Sunday 25.5. ja
australiaislehti The Courier-Mail 26.5. Uutisen mukaan vankeja tutkittaisiin,
tuomittaisiin ja teloitettaisiin leirialueella ilman valamiehistöä
ja vetoomusoikeutta.
Suunnitelmista kertoi kenraalimajuri Geoffrey Miller, joka vastaa Guantanamon
Delta-leirin 680:sta epäillystä. Leirillä on vankeja 43 maasta.
Epäiltyjä on pidetty leirillä ilman syytteitä 18 kuukautta.
Heidät otettiin vangeiksi USA:n hyökättyä Afganistaniin.
USA:ta on jo tähänkin mennessä syytetty kautta maailman
sotavankeja koskevan Geneven sopimuksen rikkomisesta. Tieto uusista suunnitelmista
on kauhistuttanut ihmisoikeusryhmiä ja vankeja edustavia lakimiehiä.
Suunnitelmia pidetään selvänä osoituksena siitä,
että USA:lla ei ole mitään aikomuksia noudattaa kansainvälisesti
tunnustettua oikeutta.
Sotilastribunaaleja vastaan toimivaa yhdysvaltalaista ihmisoikeusryhmää
johtava oikeustieteen professori Jonathan Turley ei pidä yllättävänä,
että viranomaiset ovat rakentamassa kuolemaantuomittujen osastoa Delta-leirille.
"Tämä leiri luotiin teloittamaan ihmisiä. Hallinnolla
ei ole mitään intressiä tuomita pitkiin vankeusrangaistuksiin
ihmisiä, joita se pitää kovina terroristeina."
Guantanamossa pidettäviä vankeja voitiinkin tähän
saakka pitää suhteellisen "hyväonnisina" - verrattuna
esimerkiksi niihin 3 000:een taleban-vankiin, jotka murhattiin Afganistanissa
USA:n erikoisjoukkojen valvonnassa marraskuussa 2001.
Samaan aikaan USA pitää brittiläisen The Observer -lehden
mukaan Irakissa lähellä Bagdadin lentokenttää laittomasti
hallussaan tuhansia sotavankeja ja muita kiinni otettuja päästämättä
ihmisoikeusvirkailijoita, esimerkiksi Kansainvälisen Punaisen Ristin
edustajia, heidän luokseen. Silminnäkijän, ranskalaisen tv-kuvaajan,
mukaan ainakin osalla vangeista on suukapula, huppu päässä
ja kädet sidottuina selän taakse ja heitä on hakattu. Amerikkalaisen
sotilaslähteen mukaan vangit nousivat vajaa kaksi viikkoa sitten kapinaan,
jonka USA:n armeija tukahdutti.
Tällaisia aikoja elämme. (ES)