Pääkirjoitukset

Alkuperäinen kirjoittaja:

Mitä vikaa on eduskunnan turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän
raportissa, jonka mukaan Naton jäsenyyden tulee olla Suomen turvallisuuspolitiikan
"todellinen vaihtoehto tulevaisuudessakin"? Pitäähän
vaihtoehtoja olla. Eli kuten Kansan Uutiset raporttia ja vasemmistoliiton
mukana oloa siinä selitti: ihan yhtä hyvin "sotilaallinen
liittoutumattomuus pysyy edelleenkin aitona ja toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona".

Vikaa on paljonkin:

Ensiksikin: Maalla on oltava yksi turvallisuuspoliittinen linja. Suomi
on valinnut sotilaallisen liittoutumattomuuden vaihtoehdon. Liittoutumisen
"vaihtoehdon" tuominen ikään kuin tasavertaisesti sen
rinnalle tekee maan linjasta epäuskottavan. Se on kai tarkoituskin.

Toiseksi: Natoon liittyminen ei ole varsinkaan Suomelle todellinen turvallisuuspoliittinen
vaihtoehto, pikemminkin turvattomuuspoliittinen. Vaikka sotilasliitto Nato
olisi herran enkeli, siihen liittyminen pitäisi Suomen turvallisuuden
takia sulkea pois. Suomesta ei pidä tehdä kahden sotilasmahdin
rajamaata. Ja Natoon liittyminen on sitäkin suuremmalla syyllä
suljettava pois, koska Nato on USA:n imperialismin ja Euroopan entisten
siirtomaavaltojen hyökkäyshenkinen ja globaalin sotilasopin omaksunut
sotilasliitto.

Kolmanneksi: Julistamalla Nato-jäsenyyden "todelliseksi vaihtoehdoksi"
seurantaryhmä ottaa eduskunnan nimissä taas uuden askeleen lähemmäs
Natoa. Sen yksimielinen raportti kertoo myös vasemmistoliiton ja vihreiden
luopuneen yksiselitteisestä sitoutumisesta sotilaalliseen liittoutumattomuuteen.
Liittoutumattomuus ei ole enää periaatteellinen linja enempää
keskustalle ja SDP:lle kuin vasemmistoliitolle ja vihreillekään.
Yksimielisyyden ainoa tarkoitus ja "arvo" onkin tässä.

Neljänneksi: Seurantaryhmä ei esitä mitään sisällöllistä
perustelua Naton ulkopuolella pysymiselle. Ainoat perustelut ovat muodolliset,
eli perusteellisen selvityksen ja laajan kansalaismielipiteen tuen puuttuminen.
Niin kuin sisällöllisiä perusteluja ei olisi yllin kyllin.

Ja viidenneksi: Vaikka varsinkin vasemmisto on aina ennen korostanut
eduskunnan johtavaa roolia, seurantaryhmä tyytyy nyt suosituksiin ja
vetoaa renkimäisesti hallituksen tulevaan puolustusselontekoon.

Raportti osoittaa myös sen minkä sokea Reettakin näkee:
Nato ja EU ovat kuin siamilaiset kaksoset, ja Suomen EU-jäsenyyttä
sekä mukauttamista EU:n militarisoimiseen käytetään
porraspuina Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden tuhoamiseen ja maamme
liittämiseen Natoon.

Raportissa vasemmistoliitto ja vihreät ovat hyväksyneet EU:n
militarisoimisen, jota ne vielä syksyllä ilmoittivat vastustavansa.
Eduskuntapuolueet kokoomuksesta vasemmistoliittoon ovat siirtyneet pitkälti
Paavo Lipposen linjalle, jonka mukaan Suomen pitää mennä
mukaan EU:n sotilaalliseen ytimeen ja olla valmis liittymään Natoon.
Raportti avaa oven jatkoselvittelylle jopa osallistumisesta ilman YK:n tai
Etyjin valtuutusta suoritettaviin EU:n interventioihin muita maita vastaan.

On kulunut 60 vuotta siitä, kun edellinen liittoutumiskokeilu päättyi
katastrofiin. Mitään ei ole näköjään opittu.
(ES)

Pääesikunnan iskukykytutkimuksen tehnyt ryhmä suosittaa,
että armeijalle hankitaan vuosina 2008-2020 neljän asejärjestelmän
yhdistelmä, johon tarvitaan rahaa yhteensä miljardi euroa, siis
kuutisen miljardia vanhaa markkaa.

Raskaan raketinheitinjärjestelmän, tykistölle hankittavien
täsmä- ja kuorma-ammusten ja operatiivisten tiedustelulennokkien
lisäksi halutaan Hornet-hävittäjät varustaa rynnäkköaseilla
eli ilmasta maahan ammuttavilla ohjuksilla ja liitopommeilla.

Aiemmin kaavaillut taisteluhelikopterit pudotettiin tutkimusryhmän
suosituslistalta pois "liian kalliina", ja Hornetien rynnäkköaseistusta
suositellaan ikään kuin kopterien korvikkeeksi. Todellisuudessa
kopterit tiputettiin kai pois myös sen vuoksi, että niitä
pidettiin liian haavoittuvina, että ne on jo osittain korvattu Saksasta
ostetuilla Leopard-panssarivaunuilla ja että Nato-jäsenyyden kannalta
vielä "välttämättömämpi " Hornetien
rynnäkköaseistus saatiin uitetuksi hankintaohjelmaan.

Hornetien rynnäkköaseet ovat sekä hyökkäysaseita
että Nato-aseita. Puolustusministeriön työryhmä totesi
viime viikolla Nato-selvityksessään, että Naton jäsenenä
Suomen pitäisi todennäköisesti varustaa Hornetit ilmasta
maahan -kyvyllä eli rynnäkköaseilla.. Pääesikunnan
tutkimusryhmää johtanut kenraalimajuri Kalervo Sipikin myönsi,
että Nato-jäsenyysoptio on otettu asejärjestelmiä valittaessa
huomioon.

Asevarustelusuunnitelmia voisi pitää hullun hommana. kun liittoutumatonta
Suomea ei uhkaa mikään ja rahaa tarvitaan kipeästi ihmisten
tarpeisiin. Mutta kyse onkin raa'asta asevarustelusta Nato-jäsenyyden
takia. (ES)

Yhdysvaltojen valitseman Irakin hallintoneuvoston jäsenet allekirjoittivat
viime maanantaina miehityshallinnon päämajassa amerikkalaisten
kirjoittaman väliaikaisen perustuslain. Sekä USA:n presidentti
George W. Bush että allekirjoittajat ylistivät perustuslakia historialliseksi
virstanpylvääksi tiellä kohti demokraattista ja itsenäistä
Irakia.

Väliaikainen perustuslaki onkin Lähi-idän oloissa monilta
osin harvinaisen edistyksellinen, vaikka se ei tyydyttävästi suojaakaan
esimerkiksi naisten oikeuksia ja vaikka monet vaikeimmat asiat jätettiin
myöhemmin ratkaistaviksi. Jos perustuslain kauniit sanat olisivat todellisuutta,
irakilaiset olisivat ottaneet ison harppauksen eteenpäin. Tällä
hetkellä miehitys kuitenkin merkitsee lain jokaisen myönteisen
pykälän räikeää rikkomista.

Vaikutusvaltaiset shiiajohtajat aloittivat heti allekirjoituksen jälkeen
väliaikaisen perustuslain arvostelun. Erityisenä tyytymättömyyden
aiheena on laissa kurdeille annettava veto-oikeus. Ajatolla Ali al-Sistani
muistutti myös, että paperilla ei ole mitään laillisuutta
ennen kuin vaaleilla valittu elin on sen hyväksynyt.

Irakin hallintoneuvostossa mukana oleva Irakin kommunistisen puolueen
johto tervehti väliaikaista perustuslakia tyydytyksellä, vaikka
arvostelikin muun muassa "YK:n heikkoa roolia sen toimeenpanon valvonnassa",
"valtion heikkoa sitoutumista yhteiskunnallisten palvelujen ja turvallisuuden
takaamiseen" sekä "selvyyden puutetta suhteessa ulkomaisten
monikansallisten joukkojen rooliin siirtymävaiheen aikana".

Itse asiassa miehityshallinnon roolista ja toiminnasta on perustuslaissa
pari tärkeää mainintaa. Siinä sanotaan, että "koalition
väliaikaisen hallinnon" valtuuksiensa mukaisesti antamat "lait,
säädökset, määräykset ja direktiivit jäävät
voimaan" siihen asti kun ne kumotaan tai muutetaan myöhemmällä
lainsäädännöllä.

Niihin kuuluu valtava määrä miehityshallinnon päätöksiä
amerikkalaisfirmoille annetuista sopimuksista, yksityistämisestä
ja ay-oikeuksien rajoittamisesta aina Irakin valtiokoneiston ja mediahallinnon
amerikkalaisten haltuun ottamiseen saakka.

Lain mukaan Irakin asevoimat tulevat olemaan "tärkein kumppani
Irakissa yhtenäisen komennon alaisuudessa toimivassa monikansallisessa
voimassa". "Tämä järjestely tulee jatkumaan"
pysyvän perustuslain vahvistamiseen ja sen mukaisesti valittavan uuden
hallituksen muodostamiseen saakka. Tekstissä todetaan, että "mikään
tässä laissa" ei tule vaikuttamaan miehittäjien toimintaa
koskevissa sopimuksissa mainittuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Monien
tärkeämpien asioiden ohella tässä viitattaneen miehitysjoukkojen
rankaisemattomuuteen Irakin lain edessä. (ES)