Pääoman kasautuminen ja rahakeinottelu korostavat Marxin ajankohtaisuutta
Lauantaina Turun Kårenilla pidettävä kolmas Pääoma-seminaari on monella tavalla ajankohtainen. Uutiset kertovat pörssiyhtiöiden jakavan ennätysosinkoja samaan aikaan kun työttömyys kasvaa. Ajankohtaiseksi seminaarin tekee myös se, että nyt julkistetaan uusi, tarkistettu suomenkielinen laitos Karl Marxin Pääoman kolmannesta osasta.
Seminaariin ovat kaikki kiinnostuneet tervetulleita, kahvio aukeaa kello 10 ja seminaari alkaa 10.30. Järjestäjinä ovat Karl Marx –seura ja Demokraattisen sivistysliiton opintokeskus. Kåren löytyy Turun Tuomiokirkon läheltä, Hämeenkatu 22.
Hannu Taanila, toimittaja:
"'Kapitalistiselle tuotantotavalle on erityisen kuvaavaa se, että lisäarvon tuotanto tuotannon suorana päämääränä ja määräävänä vaikuttimena. Pääoma tuottaa olennaisesti pääomaa, ja se tekee näin ainoastaan sikäli kuin se tuottaa lisäarvoa', kirjoittaa Karl Marx Pääoman 3. osassa. Niinpä toteaakin Talouselämä, että 'Sampo nostaa osinkoa kuudetta vuotta peräkkäin. Merkittävä saavutus, sillä tänä aikana Suomen talous ei ole juuri kasvanut. Mistä Kari Stadigh löytää tuottoisan kohteen erääntyville korkosijoituksille?'
Talouselämä jatkaa: 'Yhtiöiden osinkoesitykset ja Suomen kansantalous ovat kuin eri planeetoilta. Suomi junnaa paikoillaan, pörssiyhtiöiden omistajat poksauttelevat samppanjapulloja. Esimerkiksi osinkonsa kaksinkertaistavan Sanoman liikevaihto on kutistunut viidessä vuodessa kolmanneksen. Antti Herlin keskitti omistamansa Sanoman osakkeet sijoitusyhtiö Holding Manutasille. Yhtiön määräysvalta Sanomassa kasvoi 10,4 prosenttiin. Lain mukaan omistaja on oikeutettu verovapaisiin osinkoihin omistusosuuden ylittäessä 10 prosenttia yhtiöstä.'
Karl Marx: 'Rahakapitalistien luokka kasvaa aineellisen rikkauden kasvun mukana; toisaalta syrjään vetäytyvien kapitalistien, koroillaaneläjien lukumäärä ja rikkaus lisääntyy; toisaalta luottojärjestelmän kehitys nopeutuu, ja siten pankkiirien, rahanlainaajien, finanssimiesten jne. lukumäärä kasvaa.'
Huomaamme, että esimerkiksi Talouselämä sekä sen kuvaama ja esittämä talouselämä eivät ole muuta kuin Marxin Pääoman uunituoretta kuvitusta.
Mona Mannevuo, väitöskirjatutkija:
"Suomalaisessa työelämäkeskustelussa kaivataan kriittistä ajattelua: kenen etujen mukaista on asettaa sekä erilaiset työntekijäryhmät että työttömät toisiaan vastaan?"
Timo Toivonen, emeritusprofessori:
"Marxin Pääoma III on tärkeä siksi, että siinä esitetään asioita, jotka antavat pohjaa konkreettiselle, empiiriselle yhteiskuntatutkimukselle ehkä enemmän kuin osat I ja II. Tällaisia asioita ovat muun muassa voiton suhdeluvun aleneva tendenssi tai yhteiskunnan luokkarakenteen muutos. Marxin analyyseja ei pidä lukea lopullisina ratkaisuina, vaan ne tulee nähdä tärkeinä asioina, jotka Marx otti esille."
Jan Otto Andersson, emeritusprofessori:
"Pääoman kolmas osa on merkittävä yritys ymmärtää kapitalismin dynamiikkaa, sen kasvupakkoja ja kriisejä. Sen pohjalta on kehitetty monet mielenkiintoiset tulkinnat ja analyysit. Itse pidän eniten Paul Sweezyn tulkinnasta, jonka mukaan Marx osoittaa kuinka hankala on kapitalismissa luovia voiton suhdeluvun alenemisen ja lisäarvon realisoitumisen välillä. Kapitalismin kriisiherkkyys ilmenee joko investointien tyrehtymisenä liikakasautumisen seurauksena tai liian alhaisena kulutuskysyntänä kun voittojen osuus tuloista kasvaa palkkojen kustannuksella."
Matti Vesa Volanen, tutkija:
"Marxin Pääoma antaa välineet ymmärtää sitä katastrofaalista tilannetta nykymaailmassa, johon olemme joutuneet luonnon ja taloudellisen tasa-arvon kannalta ollessamme vangittuna palkkatyö/kuluttaja -oravanpyöräämme: Luonto on tuhoutumassa ja noin 1 % maailman väestöstä omistaa lähes puolet maailman kaikesta varallisuudesta.
Teknologinen kehitys on kuitenkin avannut mahdollisuudet rakentaa aivan uutta kansalainen/tuottaja -tuotantomallia, joka onkin leviämässä kulovalkean tavoin monilla eri aloilla. Sen tueksi tulemme tarvitsemaan globaalin poliittisen liikkeen, joka odottaa jo kokoonkutsujaansa."
Camilla Kantola, VTK:
"Pääoma on tärkeä vaihtoehto tunnetummille talous- ja yhteiskuntateorioille. Länsimaiden jatkuva talouskriisi tekee siitä erityisen ajankohtaisen."
Pertti Multanen, dosentti:
"Marx oli nimenomaan kapitalismin tutkija. Kapitalismin lakien ja toiminnan selvittämisen kautta hänelle avautuivat myös imperialismin liikevoimat. Tämä on marxilaisen teorian ydintä ja siksi Pääoma on avain myös nykymaailman näennäisen kaaoksen syiden ymmärtämiseen."
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Teoria
Äärioikeiston nousu ei ole osoitus poliittisesta tyytymättömyydestä, ei sosiaalisesta patologiasta eikä varsinkaan järjestelmänvastaisuudesta. Äärioikeiston kasvu viime vuosikymmenellä on vastareaktio - ja vieläpä maailmanlaajuinen vastareaktio. Mutta mitä vastaan?
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.
Suomen valtiovalta nostaa arvonlisäveron korkealle eli 25,5 prosenttiin syyskuun alussa. Vero on todella kova ja voi kysyä, miten tuollainen vero on edes mahdollinen. Laki itsessään paljastaa oman luokkaluontonsa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.