Pörssijohtajille jättikorotukset

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 15/2006.

Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden johtajat saivat viime vuonna jättikorotuksia palkkoihinsa. Huippujohtajat saivat keskimäärin 24 prosenttia enemmän palkkaa edellisvuoteen verrattuna. Tämä käy ilmi Helsingin sanomien (8.4.) tekemästä vertailusta. Palkkatuloihin ei vertailussa laskettu yhtiöjohdolle annettuja optio- tai osakepalkkioita, jotka paisuttavat entisestään huippujohtajien tilipussia.

Palkkamaltti ei siis näytä koskevan jo ennestään huipputuloisia johtajia: keskituloiseen palkansaajaan verrattuna johtajien palkat kasvoivat noin kuusinkertaisesti.

Yrityksen menestys ja johtajien palkat eivät riipu toisistaan. Osa johtajista on saanut palkankorotuksia tai lisäbonuksia, vaikka heidän johtamansa yrityksen liikevaihto on samalla laskenut. Tuloksen heikentyessä ei johtotasolta löydy palkkajouston varaa, vaikka sitä rivityöntekijöiltä vastavassa tilanteessa edellytettäisiinkin.

Pörssiyhtiön johtaja jää myös tavallista palkansaajaa aiemmin eläkkeelle, keskimäärin jo 60-vuotiaana, ja nauttii myös suhteellisesti parempaa eläkettä.

Yt-neuvottelut eivät vaikuta palkankorotuksiin

SAK:n keräämien tietojen mukaan vuoden 2006 tammi-maaliskuussa noin 24 000 työntekijää oli yhteistoimintaneuvottelujen kohteena. Yt-neuvotteluja käydään useassa johtajilleen muhkeita palkankorotuksia antaneissa yhtiöissä, muun muassa UPM-Kymmenessä ja Perloksessa.

Suuryhtiöiden johdon lisäksi myös hallitusten jäsenet nauttivat kohtuullisista korvauksista. Vesa Vainio saa UPM-Kymmenen joukkoirtisanomisista päättäneen hallituksen johtamisesta 110 000 euron vaivanpalkan ja Martti Ahtisaari jäsenyydestä 85 000 euroa. Ahtisaari istuu UPM:n lisäksi myös Elcoteqin hallituksessa.

Pörssiyhtiöt perustelevat hallitusten korkeita palkkioita sillä, että niillä saadaan houkuteltua pätevää työvoimaa yhtiöiden johtoon. Sama perustelu ei kuitenkaan päde työntekijätasolla: halpa, sekä kotimainen että yhä useammin ulkomainen vuokratyövoima kasvattaa suosiotaan. Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto on voimakkaasti ajanut työntekijöiden palkkajoustoja.

Myös osinkoja jaettu ennätysmääriä

Johtajien palkankorotusten lisäksi pörssiyhtiöt jakoivat viime vuonna myös osinkoja ennätysmäärän, lähes 8,5 miljardia euroa. Kymmenessä vuodessa pörssiyhtiöiden jakamien osinkojen määrä on kasvanut lähes kymmenkertaiseksi. Osinkotuloista ei makseta kunnallisveroa eikä palkkatuloista maksetttavia vakuutus- tai sosiaaliturvamaksuja. Lisäksi verotussäännöt ovat täynnä erilaisia porsaanreikiä, jotka käytännössä (TA)

* * * TA-FAKTA

Nokia

Suomen talouden lippulaivaksikin tituleeratun Nokian toimitusjohtajan Jorma Ollilan palkka oli viime vuonna huimat 4,9 miljoonaa euroa. Palkankorotusta edellisvuoteen Ollila sai 37 prosenttia, huolimatta yhtiön liikevoiton 16 prosentin laskusta.

Lukuisat Nokian alihankkijat – muun muassa Foxconn, Perlos ja Aspocomp – ovat ajautuneet kotimaisen tuotannon alasajoihin ja irtisanomisiin pitkälti tilaajayhtiön tuotanto- ja hintapaineiden takia. Alihankkijayritysten työntekijät osoittivat viimeisimmän yhtiökokouksen aikana mieltään ja vaativat Nokiaa kantamaan yhteiskuntavastuunsa.

Perlos

Nokian alihankkija Perlos palkitsi viime vuonna toimitusjohtajaansa Isto Hantilaa 32 prosentin palkankorotuksella. Hantilan palkkapussiin kertyi yhteensä 312 000 euroa.

Perlos ilmoitti vuosi sitten noin 600 ihmistä työllistäneen Ylöjärven tuotantoyksikön sulkemisesta. Nyt huhtikuun alussa yhtiö ilmoitti vähentävänsä vielä lähes 800 vakituista ja määräaikaista työntekijää vuoden kuluessa. Sijoittajat pitivät yhtiön päätöksiä henkilöstövähennyksistä oikeansuuntaisina, joten osakkeen kurssi kiipesi selvät 1,4 prosenttia.

Elcoteq

Tietoliikennetuotteita valmistavan Elcoteqin toimitusjohtaja Jouni Hartikainen nautti viime vuonna ennätyksellisestä 151 prosentin palkankorotuksesta. Kokonaispalkkio viime vuodelta oli lähes 1,1 miljoonaa euroa.

Yhtiössä aloitettiin maaliskuun alussa 120 henkilöä koskevat yt-neuvottelut, joiden tarkoituksena on "turvata Suomen-tuotannon jatkuminen ja kilpailukyky."

UPM-Kymmene

Alkuvuodesta historiallisista irtisanomisista ilmoittaneen Suomen kannattavimman metsäyhtiön talousremontti ei viime vuonna näkynyt yhtiön johdon palkitsemispolitiikassa. Toimitusjohtaja Jussi Pesosen johtamistaidot palkittiin viime vuonna 52 prosentin palkankorotuksella. Palkkiosumma nousi reiluun miljoonaan euroon.

UPM ilmoitti maaliskuun alussa 3 600 työntekijän vähennystarpeesta. Irtisanomiset ovat osa yhtiön kannattavuuden parantamiseen tähtäävää talouskuuria.

Kemira GrowHow

Lannoiteyhtiön johtaja Heikki Sirviö sai viime vuonna 111 prosentin palkankorotuksen edellisvuoteen verrattuna. Kokonaispalkkio lähenteli puolta miljoonaa euroa.

Yhtiön Harjavallan tehtailla käytiin viime vuoden syyskuussa yt-neuvottelut. Irtisanottavia oli 30. Loppuvuodesta 2005 Kemira Growhow antoi tulosvaroituksen. Yhtiön ilmoituksen mukaan kannattavuutta söivät erityisesti maakaasun hinnankorotukset.