Päätä ja häntää
.
Tuoreet
Vapaudenristin ritarikunnan
ensimmäisen luokan vapaudenristin
ritarit, entiset pääministerit
Esko Aho
(
kesk.
)
ja
Paavo Lipponen
(
sd.
) tappelevat taas keskenään,
vaikka kumpikin tosiaan on enää entinen pääministeri
ja Ahokin jo täysin siviilissä - Lipponen sentään vielä
eduskunnan puhemies.
Mitä siitä olisi tullut, jos talvisodassa luutnantti
Lammio
ja vänrikki
Koskela
olisivat tapelleet keskenään eikä
puskaryss.... - anteeksi - pensasneuvostoliittolaista vastaan?
Ai niin... tappelivathan Lammio ja Koskela tosiaan keskenään,
ainakin juovuspäissään
Marskin
synttärikekkereillä
etulinjan upseerikorsussa. Ja kyse taisikin olla jatko- eikä talvisodasta.
Mutta tuon
perus
ajatuksen kai ymmärsitte silti!
Eli pitää vetää yhtä köyttä, olipa
vastassa sitten
Soviet Union
tai
European Union
, ryssä
tai bryssä.
Pitää siis olla kohtelias, kuten upseerismiehen ja vähintäänkin
ritarin arvolle sopii.
Eikö esimerkiksi ritari Aho voisi ehdottaa ritari Lipposelle että
tämä ryhtyisi uudeksi EU-komissaariksi ensi vuonna vapautuvalle
Erkki Liikasen
paikalle? Ja vastaavasti ritari Lipponen nokittaisi
ehdottamalla ritari Ahoa samaiselle Liikasen vakanssille?
Niinhän he ovat tosin nyt vähän tehneetkin, mutta herää
paha epäilys, että kummallakin siinä taitaa olla vähän
ketunhäntä kainalossa.
Kummallekin varmaan sopisi, että toinen kyllä katoaa täältä
Suomesta, mutta että arvostetulle komissaarin paikalle Brysseliin?
Vaan ehkä tässä jo ennakoidaan sitä tilannetta, että
Suomi ennen pitkää menettää oman komissaarinpaikan kun
EU itälaajentumisensa seurauksena pian koostuu niin monesta jäsenmaasta,
ettei kaikilla - ainakaan pienemmillä - millään voi olla
omaa komissaaria?
Sopiihan sitä antaakin karkkipussin toiselle kun se on jo lähes
tyhjä.
On kuitenkin nousemassa toinenkin ongelma. Minkä eläkehomman
me keksisimme Erkki Liikaselle kun hän palaa Brysselistä?
Ei siinä oikein muuta tarpeeksi arvokasta tule mieleen kuin Tasavallan
presidentin virka. Pulma on vain siinä, että paikka on vielä
ensikin vuonna varattu, ja seuraavat vaalit ovat vasta vuonna 2006, eli
Eki joutuisi olemaan siinä välissä kaksikin vuotta ansiosidonnaisella,
eikä se taitaisi edes ihan mahtua siihen 500 päivän haarukkaan,
jota vissiin siihen mennessä ollaan vielä lyhentämässäkin.
Lisäksi on sekin hankaluus, että nykyisellä presidentillä
Tarja Halosella
on sama puoluetausta kuin Liikasella ja haluaa luultavasti
jatkaa vielä yhden kuusivuotiskauden.
Eli mikä eteen Liikaselle?
Ei auttane muu, kuin että hän ryhtyy
Etelä-Savon maakuntajohtajaksi
vanhoille kotikonnuilleen Mikkeliin, kun nykyinen maakuntajohtaja, puoluetoveri
Hannu Vesa
, siirtynee siihen mennessä sopivasti eläkkeelle.