Päättäjät voimattomia Fortumin jättioptioille
Fortuminjohdon saamat jättioptiot nousivat nopeasti talouspoliittisen keskustelun kärkiaiheeksi. Valtio omistaa yhtiöstä yli puolet ja on ollut alunperin mukana laatimassa katastrofaaliseksi osoittautunutta, optioille perustuvaa kannustinjärjestelmää.
Asian otti esille Helsingin sanomat pari viikkoa sitten. Tapauksesta tekee erityisen ikävän se, että optiopalkkion lisäksi Fortumin johto saa erillistä tulospalkkiota.
Optioille perustuva kannustinohjelma luotiin kiivaan talouskasvun huumassa 1999-2003 kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiesten voimin. Suurimmista ohjelmista vastasivat silloiset ministerit Erkki Tuomioja sekä Sinikka Mönkäre (sd).
Nyt vastuukysymyksistä käydään kovaa kädenvääntöä. Keskustapuolue syyttää asiasta demariministereitä. Kokoomus on tukenut keskustaa, vaikka oli itse hallituksessa optio-ohjelmia luotaessa, kuten myös Vasemmistoliitto. Asiaa selvittää jatkossa eduskunnan talousvaliokunta.
Rahaa johtajille
Osakkeen nykykurssilla optiojärjestelyissä mukana olevat kuittaavat yhteensä puolen miljardin euron potin. Pelkästään yhtiön toimitusjohtajan Mikael Lilius kerää Fortumin optiojärjestelmistä noin 12 miljoonaa euroa. Tämän päälle tulevat vielä hänen työstään saamansa palkka 732 000 euroa sekä suorituspalkkio 336 000 euroa.
Käsillä oleva tapaus ei ole ainoa lajissaan. Esimerkiksi pari vuotta sitten vakuutusyhtiö Pohjolan toimitusjohtaja Eero Heliövaara sai miljoonan euron kannustinpalkkion yhtiön kannattavuuden parantamisesta. Kannattavuuden parantaminen toteutettiin muun muassa irtisanomalla 150 yhtiön työntekijää.
Optioilla osakkeenomistajat yrittävät kannustaa johtoa nostamaan yhtiön osakekurssia. Kurssinousuun vaikutetaan tuottavuutta ja tehokkuuta lisäämällä. Usein tämä tapahtuu henkilöstöä irtisanomalla. Energiayhtiöiden kannattavuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi luonnonkatastrofit sekä käynnissä oleva Irakin sota.
Valtionyhtiöistä optiokannustinjärjestelmiä on muun muassa Metsossa ja Outokummussa. Kemiran johto sai viime vuonna optiotuloa keskimäärin 220 000 euroa.
Sopimus on sopimus
Päättäjät ja vastuulliset ovat oikealta vasemmalle todenneet, että tehty mikä tehty, päätetty mitä päätetty. Jälkikäteen on hankala muuttaa jo tehtyjä, sitovia sopimuksia.
Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Leppä (kesk) uskoo, että ylisuuriin kannustimiin ei voida nykytilanteessa puuttua. Hän toistaa Keskustapuolueen virallista kantaa, jonka mukaan optiosopimuksen muuttaminen vaatisi perustuslain säätämisjärjestyksen eli kahden kolmasosan enemmistön eduskunnassa.
Toisenlaisiakin näkökantoja löytyy. Muun muassa professori Erkki Havansi sekä OTM Veli Autio ovat eri lehdissä ilmaisseet näkemyksiään optioiden kohtuullistamiseen, joka olisi mahdollista jo nykyisellä lainsäädännöllä.
Havansi esittää kirjoituksessaan (HS 29.9.), että tuomioistuin voi yksittäistapauksessa harkinnan mukaan kohtuullistaa eli sovitella tuntuvasti alaspäin ylisuuria sopimusperusteisia etuuksia. Yhtiö voi siis kieltäytyä antamasta sovittuja etuja enempää kuin kohtuulliseksi katsottu summa. Asia voitaisiin sitten riitauttaa ja katsoa oikeuden kautta, onko kohtuullistaminen perusteltua.
Kuluttajat liikkeelle
Kansa on ollut syvästi tuohtunut poliitikkojen nostettua kätensä pystyyn. Muun muassa Internetin keskustelupalstoilla on purettu vihaa ja katkeruutta päättäjiä ja suuryhtiöitä kohtaan.
Eräänä protestikeinona on väläytelty kuluttajaboikottia. Riittävän laajamittainen Fortumin kanssa tehtyjen sähkösopimusten purkaminen sekä bensiinin, dieselin ja lämmitysöljyn ostojen täydellinen lopettaminen Nesteeltä ja kaikilta sen tuotteita jakelevilta yrityksiltä on hyvä ratkaisu.
Tulevaisuudessa ei valtionyhtiöissä toivottavasti enää optio-ohjelmia nähdä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti helmikuussa 2004, että optiomuotoiset kannustimet ovat jatkossa valtionyhtiöissä vain poikkeuksellinen kannustin. Sen sijaan ollaan siirtymässä osakepalkkiojärjestelmään, jossa johtoa palkitaan optioiden sijaan suoralla osakeomistuksella. (MK)
Yrjö Hakanen:
Laki antaa keinoja purkaa tai kohtuullistaa Fortumin optiot
Selitykset, joiden mukaan Fortumin johtajien jättioptioihin ei voi lain mukaan puuttua, eivät pidä paikkaansa. Lain mukaan on useampiakin tapoja, joilla optiot voidaan purkaa tai kohtuullistaa, toteaa SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
– Toimitusjohtajatasoa lukuun ottamatta optiosopimukset voidaan irtisanoa samoilla "taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä", joihin vedoten työnantajat irtisanovat ja heikentävät tavallisten työntekijöiden työehtosopimuksia. Viiden sadan miljoonan jättioptiot rasittavat perusteettomasti Fortumin taloutta ja tällainen "laillistettu rosvous" vahingoittaa yhtiön mainetta ja heikentää henkilöstön motivaatiota.
Oikeustoimilain mukaan optio-ohjelmat hyväksyneet yhtiön hallintoelimet voivat esittää myös toimitusjohtajatason sopimusten kohtuullistamista, Hakanen muistuttaa.
– Tähän on vahvat perusteet, koska optioita ovat paisuttaneet muut kuin optio-ohjelman tarkoittamat yhtiön johdon omat toimet. Öljyn ja sähkön hinnannousu on tapahtunut pääosin yhtiön johdosta riippumattomista syistä. Kaiken lisäksi optioita paisuttavasta hintojen noususta on haittaa valtionyhtiöille asetetuille kansantaloudellisille tavoitteille ja tietysti kuluttajille.
Hakasen mukaan poliittisen päävastuun Fortumin ja muiden valtionyhtiöiden kohtuuttomista optioista kantavat Paavo Lipposen hallitukseen osallistuneet puolueet – SDP, kokoomus, Vasemmistoliitto, vihreät ja RKP – jotka antoivat valtuudet optio-ohjelmiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Optioiden ohella tähän "laillistettuun rosvoukseen" kuului valtionyhtiöiden kannattavimpien osien siirtäminen yksityisen voitontavoittelun piiriin.
– Fortumin optioskandaalista pitäisikin ottaa opiksi ja estää vastaavanlaisen rosvouksen laajeneminen pysäyttämällä valtionyhtiöiden ja kunnallisten liikelaitosten yksityistäminen, SKP:n puheenjohtaja sanoo. (TA)
* * * * *
OPTIO
* Optio on ehdollinen palkkio, jonka yrityksen omistajat voivat antaa työntekijöilleen. Yleisesti optioita käytetään yritysjohdon palkitsemisvälineenä.
* Optiot ovat saajalleen ansiotuloa, josta maksetaan palkkaveron mukaisesti veroa. Tavallisimmin option arvo määräytyy sitomalla se yhtiön osakekurssiin.
* Useimmiten optiolla tarkoitetaan määriteltyjä optio-oikeuksia. Optio-oikeus on mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita johonkin määrättyyn merkintähintaan.
* Optioiden käytöllä yritetään vaikuttaa siihen, että optioita saaneet yhtiön työntekijät pyrkisivät kasvattamaan yhtiön osakekurssia, eivätkä sen sijaan suuntaisi päähuomiota johonkin muuhun tavoitteeseen.