EASAC:in uusi raportti tukee näyttöä siitä, että hiilidioksidin talteenottoteknologioilla ei kyetä poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä.
Pakinkylän Punainen Kaarti
09.10.2019 - 14:45
(updated: 28.10.2019 - 12:30)
Sisällissodan muistovuonna Maija Hakanen innostui perehtymään siihen, miten Pakinkylä – nykyinen Helsingin Pakila – oli mukana noissa dramaattisissa tapahtumissa. Paikallishistoriasta löytyi monista eri arkistoja sinnikkäästi penkomalla yllättävänkin paljon aineistoa, jonka pohjalta hän on kirjoittanut laajan historiikin Pakinkylän Punainen Kaarti.
Pakinkylän työväenyhdistys Salamalla oli keskeinen rooli työväen asuinalueella ja koko silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Kun taistelu vallasta kärjistyi, perusti työväenyhdistys Pakinkylän Punaisen Kaartin. Sen piiristä muodostui Suomen parhaisiin lukeutunut punaisten komppania, joka lähetettiin taisteluihin monille rintamille eri puolille maata.
FT Maija Hakasen kirja kertoo työväenvallankumouksen ja sisällissodan sosiaalisesta ja poliittisesta taustasta, pakinkyläläisten arjesta, työväen järjestäytymisestä ja pyrkimyksistä sekä punakaartilaisten kovista vaiheista sodassa ja sen jälkeen vankileireillä. Se kertoo myös naapurialueiden eli työväen Pakinkylän ja pääosin porvarillisen Åggelbyn (Oulunkylän) suhteista takavarikkoineen, jopa murhineen, ja Åggelbyn suojeluskunnan roolista sisällissodan ankarissa jälkiselvittelyissä.
Arkistoista uutta tietoa
Uutta tietoa Maija Hakanen on löytänyt muun muassa Huopalahden nimismiehen arkistoista, Suomen kommunistisen puolueen Moskovan arkistosta sekä tutkimalla paikallisesta näkökulmasta Kansallisarkiston, Kansan Arkiston, Työväen Arkiston ja Helsingin kaupunginarkiston aineistoja.
Kirjaan on koottu monista eri lähteistä 284 Pakinkylän punakaartilaisen ja 9 muissa punakaarteissa olleen taisteluissa kaatuneen tai teloitetun, vankileirille tuomitun, maanpakoon lähteneen sekä muutaman muun pakinkyläläisen punaisen henkilötiedot. Matrikkeli sisältää myös uutta tietoa, joka täydentää tähänastisia Helsingin ja Suomen sotasurmat -tietokantoja.
280-sivuisen kirjan ja sen kannen on taittanut Titta Lindström.
Kirjaa myydään Tiedonantajan verkkokaupassa hintaan 15 € (+postikulut).
https://www.tiedonantaja.fi/kauppa/tuotteet/pakinkyl-n-punainen-kaarti
Kirjoittajan artikkelit
– Vain diktatuurit rajoittavat kansan lakko-oikeuksia, huomauttaa Tapio Bergholm.
Maapallon rikkain mies on Amazonin perustaja Jeff Bezos, jonka omaisuus on yli 100 miljardia dollaria. Samaan aikaan kun megarikkaat rikastuvat, syvenee eriarvoisuus.
- ‹ edellinen
- 49 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Voiko taide olla vapauttavaa, jos sen rahoitus perustuu sortoon? Elokuvien jakeluyhtiö Mubi on joutunut kansainvälisen taiteilijayhteisön hampaisiin saatuaan 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoia Capitalilta — pääomasijoittajalta, joka rahoittaa Israelin sotateknologiaa ja hyötyy Gazan kansanmurhasta. Taiteen kentällä käydään nyt luokkataistelua: voiko kulttuuri todella palvella työväenluokkaa ja sorrettuja, jos sen taustalla vaikuttavat globaalin pääoman intressit? Mubin tapaus paljastaa, kuinka kulttuurituotanto kytkeytyy yhä tiukemmin kansainväliseen rahoituslogiikkaan, jossa taide uhkaa muuttua pelkäksi pääoman kulissiksi. Kysymys kuuluu: kenen ääni saa kuulua, ja kenen kustannuksella?
Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.