Sosiaalisen kompromissin aikakaudella vallinnut luokkapolitiikka on väistynyt identiteettipolitiikan ja liberaalin ihmisoikeuskeskustelun tieltä. Artikkelissa tarkastellaan käsitteellisiä, filosofisia ja historiallisia syitä siihen, miksi talouden demokratisointipyrkimysten kautta saavutettua sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevien perinteisten sosialististen vaatimusten ja toisaalta sukupuolen, etnisyyden ja kulttuuri-identiteetin tunnustamisen ja syrjimättömyyden puolesta käytävän edistyksellisen ihmisoikeuskeskustelun välinen jännite on kasvanut.

Alatorniolainen kunnallispoliitikko Eino Lindholm piti ensimmäisen kerran aapiskirjaa kädessään kiertokoulussa Ylivojakkalassa. Eino löysi kirjoista ja työväenliikkeen lehdistä sellaista viisautta, jota hän halusi jakaa köyhille ihmisille. Vasta ilmestynyt Eino Lindholmin elämäkerta ”Kielletyt kirjat” kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Kirja kertoo punavangin kohtalosta lapuanliikkeen repimässä Suomessa.

Marxilaisen filosofian historia on rikas, ja omaa lukuisia mielenkiintoisia kehityspolkuja. Sen keskeisimmät annit ovat toivo paremmasta maailmasta, sekä tämän filosofian käyttäminen työvälineenä maailman muuttamiseen.

Marxister behöver känna till historien för att kunna förändra framtiden, säger Ulf Modin. En omfattande utbildning ger en bra grund för samhällskritik och bättre världsbygge.

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Kommuuni julisti huhtikuussa 1871 alkaneeksi uuden politiikan aikakauden, jota piti leimaaman ”kokeellisuus, myönteisyys ja tieteellisyys.” 

Rosa Luxemburg puhui siirtomaakansojen puolesta ja varoitti nationalismin noususta ennen useimpia sosialisteja. Hän oli juutalainen, puolalainen ja saksalainen, mutta hänen yksi ja ainoa ”kotimaansa” oli sosialistinen internationaali. Tänään hän täyttää 150 vuotta.

Kuuban vallankumous täytti 60 vuotta tammikuussa 2019. Maa on keskellä uudelleenmäärittely­prosessia, jonka suunta ei ole vielä kenenkään tiedossa. Antti Halisen uutuuskirja antaa kriittisen näkökulman Kuuban ongelmiin.

Kuntavaaleissa yksittäisellä äänestäjällä on huomattavasti suurempi mahdollisuus osallistua tai vaikuttaa vaalitulokseen, kuin enemmän arvossa pidetyissä eduskuntavaaleissa. Kunnallinen toiminta ja päätöksenteko onkin pitkälti ollut se tekijä, jonka ansiosta maamme on nykyisin sellainen kun se on.

On mahdotonta puhua vakavasti länsimaisesta marxilaisuudesta ottamatta huomioon kristinuskon vaikutusta sen sosiaalisiin rakenteisiin, kirjoittaa Jones Manoel. Hänen mukaansa kristillisen perinteen vaikutus länsimaisessa marxilaisuudessa on vahvempi kuin usein halutaan myöntää.

Suomessa kokeiltiin työajan lyhentämistä 90-luvulla. Tuottavuus nousi ja kokeilu menestyi, mutta siitä huolimatta lyhennetty työaika ei jäänyt pysyvästi käyttöön.

Päätoimittaja Petra Packalén tiivisti Tiedonantajan 50-vuotisjuhlassa päätöksenteon Suomessa viimeiseltä kolmelta vuosikymmeneltä lauseeseen: Yksi askel eteenpäin, kaksi taaksepäin.

FT Maija Hakasen kirja kertoo työväenvallankumouksen ja sisällissodan sosiaalisesta ja poliittisesta taustasta, pakinkyläläisten arjesta, työväen järjestäytymisestä ja pyrkimyksistä sekä punakaartilaisten kovista vaiheista sodassa ja sen jälkeen vankileireillä.

Tasalukujen merkkivuosia tulee päätökseen vuoden vaihtuessa, joten on syytä hiukan kerrata, mitä opittiin ja mitä otetaan mukaan tuleville vuosille.

Suomesta tehtiin kovalla työväenluokan työllä tasa-arvoisempi, parempien työehtojen ja koulutuksen maa.

Urheilu ei ole yhteiskunnasta irrallinen saareke. Jalkapallon mestaruusmittelön alkaessa Tiedonantaja kertoo futisfaneille kisojen poliittisesta historiasta.