Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Kommuuni julisti huhtikuussa 1871 alkaneeksi uuden politiikan aikakauden, jota piti leimaaman ”kokeellisuus, myönteisyys ja tieteellisyys.”
Keywords:
Pakkolait on torjuttava työtaistelulla
26.02.2016 - 09:15
(updated: 29.02.2016 - 11:33)
Sipilän johtama SSS-hallitus uhkailee pistävänsä duunarin kuriin pakkolaeilla, mikäli yhteiskuntasopimuksella ei saada tuntuvaa ”kilpailukykyloikkaa” – suomeksi palkkojen ja työehtojen heikennyksiä.
Laissa on säädetty vähimmäisehdot, joista voi myös työsopimuksessa sopia työntekijän kannalta paremmin.
Pitkän uran ay-juristina tehnyt oikeustieteen tohtori Kalevi Hölttä toteaa, miten jotkut näsäviisaat selittävät, että kaikki lait ovat pakkolakeja.
– Todellisuudessa siviilioikeudessa on runsaasti tahdonvaltaisia, niin sanottuja dispositiivisia säännöksiä, joista voidaan poiketa sopimalla. Laissa ilmaistaan tämä esimerkiksi peräkaneetilla ”ellei toisin sovita”. Työoikeudessa on vakiintunut sääntö, jonka mukaan työehdoista voi aina sopia työntekijän kannalta edullisemmin kuin laissa on säädetty.
Pääsääntö on, että laissa on säädetty vähimmäisehdot, joista voi myös työsopimuksessa sopia työntekijän kannalta paremmin.
– Nyt oikeistohallitus aikoo kumota tämän jo vuosikymmeniä vakiintuneesti noudatetun periaatteen ja säätää pakkolakeja, jotka eivät jätä oikeutta sopia paremmista ehdoista. Vähimmäisedut muuttuisivat enimmäiseduiksi, pohtii Hölttä.
Painostuksella pakkolakihankkeet nurin
Kalevi Höltän mielestä nyt tarvitaan ay-liikkeeltä ja kansalaisilta yleisemminkin painostusta pakkolakihankkeiden torjumiseksi.
– Pelkkä eduskunnassa puhuminen ei riitä. Mielestäni painostustoiminnan pitää olla kunnolla suunniteltua ja näyttävää. Kysymyksessä voi olla laillinen työtaistelu, joka kohdistuu lainsäädäntöön ja hallituksen toimintaan.
Lue lisää tänään ilmestyneestä työväenlehtipäivän Tiedonantajan paperiversiosta!
Kirjoittajan artikkelit
Yhdysvalloissa vallitsee entistä enemmän rahan valta eli plutokratia, jossa myös poliittinen valta on rikkaiden käsissä, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.
Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun. Syksyllä ilmestyi uusi kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta.
- ‹ edellinen
- 7 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.