Palveludirektiivi ja GATS-sopimus tyrmättävä
Euroopan unionin johto joutui kesälomille hankalassa tilanteessa. EU:n perustuslain eteneminen tyrmättiin sekä Hollannissa että Ranskassa. Nyt näyttää siltä, että koko perustuslakiprosessi on kaatumassa.
Thomas Wallgren, filosofian lehtori ja pitkäaikainen kansalaisaktivisti on seurannut perustuslain syntyprosessia läheltä. Hän on selkeästi tyytyväinen siihen, miten Euroopan kansalaiset ovat heränneet vastustamaan kaavailtua perustuslakia, joka kaventaa demokratiaa, militarisoi EU:n sekä antaa pääomalle ennenkuulumattomia oikeuksia.
Hän kritisoi EU:n kaavailtua perustuslakia ennen kaikkea siitä, että laki merkitsee demokratian loppua Euroopassa.
– Ennen valta kuului perustuslain mukaan kansalle, muistuttaa Wallgren. Nyt EU:n perustuslaki muuttaisi tilanteen antamalla markkinoille ja pääomalle kansalle kuuluvaa valtaa.
Vaikka taistelu perustuslaista näyttää kääntyvän kansalaisten eduksi, on sota vielä pahasti kesken. Wallgren ennustaa, että EU:n perustuslaissa kirjattuja periaatteita yritetään jatkossa saada läpi muita keinoja käyttämällä.
GATS:n akuutti vaihe
Heinäkuussa pidetään jälleen suuri WTO-huippukokous Genevessä Sveitsissä. Wallgrenin mukaan palvelukauppaa vapauttavissa GATS-neuvotteluissa eletään tällä hetkellä akuuttia vaihetta.
Nyt WTO:ssa ollaan viemässä läpi sisäistä uudistusta, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa päätöksentekoa. Käytännössä kaikki keskeisimmät kaupan vapauttamista koskevat päätökset voidaan tehdä virkamiestasolla. Maiden päättäjille jää vain valmiiden päätösten siunaaminen.
Sekä Geneven että myöhemmin joulukuussa pidettävästä Hong Kongin kokouksesta odotetaan tiukkaa vääntöä. Yhdysvaltojen ja EU:n välillä on selkeitä jännitteitä, joiden syynä ovat ennen kaikkea maataloustuet.
Palvelukaupan maailmanlaajuista vapauttamista on suunniteltu kiireellisellä aikataululla. Prosessi on ollut salamyhkäinen. Yksittäisillä kansalaisilla ei ole ollut käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa neuvotteluihin, jotka käydään Euroopan unionin tasolla.
– Viimeinen mahdollisuus reagoida Suomen kansalliseen mandaattiin on itse asiassa jo mennyt, Wallgren huomauttaa.
Suomella on kuitenkin vielä mahdollisuus haastaa EU:n tasolla tehdyt päätökset.
– Meillä on periaatteessa veto-oikeus päätöksiin. Me voimme myös antaa ohjeita EU:lle siitä, minkälaisista asioista voidaan esim. GATS:n puitteissa neuvotella. Tämä vaatii kuitenkin voimakasta poliittista tahtoa, toteaa Wallgren.
Kaikki WTO:n päätökset on myös kansallisesti ratifioitava, mikä omalta osaltaan rajoittaa unionin komission neuvottelumahdollisuuksia.
Vaikutusmahdollisuudet poistuvat, mikäli EU:n perustuslaki ajetaan kaavaillussa muodossa läpi.
– Perustuslaki antaa komissiolle mandaatin neuvotella ja hyväksyä päätökset määräenemmistöllä. Tämä olisi kohtalokasta pohjoismaiselle hyvinvointimallille, sanoo Wallgren.
EU aktiivinen
Euroopan unioni on ollut palvelukaupan vapauttamisessa aktiivinen neuvottelija. EU on mm. pyytänyt useita kehitysmaita avaamaan kansallisia vesipalveluja vapaalle ulkomaiselle kilpailulle.
– Unioni ajaa voimakasta kilpailuttamista, joka ei lähde ihmisten tarpeista, Wallgren sanoo.
Maailmanlaajuiset GATS-neuvottelut ovat kytköksissä myös EU:n sisäiseen tarpeeseen kilpailuttaa palveluita. Tähän pyritään ennen kaikkea palveludirektiivin kautta. EU neuvottelee maailmanlaajuisesti niiden palvelusektoreiden kilpailuttamisesta, jotka on jo unionin sisäisesti kilpailutettu.
Toisin sanoen EU voi perustella sisäisiä palvelurakenteen muutoksia sillä, että se itse vaatii muita maita tekemään samoin. Suomen on EU:n jäsenmaana kilpailutettava vastineeksi omaa palvelutuotantoaan, jotta eurooppalaiset suuryhtiöt pääsisivät esim. kolmannen maailman palvelumarkkinoille.
Yksittäinen jäsenmaa ei voi estää kilpailuttamista.
– Jos jokin palvelusektori halutaan suojella, on se tehtävä sekä EU:n tasolla että globaalisti. Jos kilpailuttaminen hyväksytään EU:ssa leviää se myös maailmanlaajuiseksi periaatteeksi ja toisinpäin, kertoo Wallgren.
Vastarintaa
WTO:n poliittiseen toimintatapaan kuuluu kiire aikataulu sekä sopimusten tekninen hankaluus, mikä ei ole sattumaa vaan tietoinen strategia. Tämä aiheuttaa ongelmia muutoksiin reagoimiseen.
– Hyvinvointirakenteiden puolustajat eivät kokonaisvaltaisesti kykene ymmärtämään tilannetta, toteaa Wallgren. Vaikka meillä on useita hyviä asiantuntijoita on vastapuolella käytössään valtavat resurssit. Vyörytys on juuri tällä hetkellä kova.
Wallgren katsoo, että Hollannin ja Ranskan kansanäänestysten kielteinen kanta EU:n perustuslakiluonnokseen kertoo kuitenkin kansan syvien rivien tunnoista. Hänen mukaansa ihmiset ovat ymmärtäneet perustuslain luonteen ja nousevat vastustamaan uusliberalistista talousjärjestelmää.
– Nyt meidän on poliittisesti painostettava Suomen hallitusta. Palveludirektiiviprosessi sekä GATS-neuvottelut on pantava jäihin, kehottaa Wallgren.
Tilanne on analysoitava rauhassa ja demokraattisesti keskusteltava siitä, mihin suuntaan Suomen, Euroopan unionin ja maailman talouden halutaan tulevaisuudessa kehittyvän.
MARKO KORVELA