Friends of The Earth ja Suomen Maan Ystävät vaativat Venäjää tutkimaan hyökkäykset ja suojelemaan ympäristöaktivisteja.
Porvarihallitus alas!
Suomessa vuonna 2011 muodostettua laajapohjaista sixpack-hallitusta markkinoitiin etenkin vasemmiston toimesta ”EU:n vasemmistolaisinta politiikkaa tekevänä”, vaikka eurooppalainen uusliberaali leikkaus- ja kurilinja jatkuivat kokoomuksen johdolla. Tästä osoituksena olivat muun muassa työmarkkinajärjestöjen lokakuussa 2013 solmiman työntekijäosapuolen kädet sitoneen työllisyys- ja kasvusopimuksen tukeminen sekä sitoutuminen EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen, mikä antaa talouspolitiikalle tiukat mutta mielivaltaiset raamit.
Eduskuntavaalien 2015 jälkeen syntynyt SSS-hallitus – nykyinen SOS – jatkaa entistä tiukemmin työtä tekevän ja vähävaraisen kansanosan riistämistä. Julkisen sektorin ja sosiaaliturvan leikkaukset, verotuksen muutokset, yksityistämishankkeet ja sote-uudistuksen kaltaiset valtavat rakennemuutokset on perusteltu julkisella velalla pelottelulla, vaikka Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on EU-alueen pienimpiä. Toisin kuin hallitus ja elinkeinoelämä pelottelevat Suomen kilpailukyky on monella mittarilla jopa parempi kuin usein vertailupohjana käytetyissä Ruotsissa tai Saksassa. Kokoomus ajaa elinkeinoelämän ja kapitalistin etua ja on saanut apupuolueiksi sekä maalaisliittolaisilta juuriltaan irronneen Keskustan että oikeistopopulistisen Perussuomalaiset.
Suomen kommunistisen puolueen tavoitteena on kaataa oikeistovalta, joka uhkaa hyvinvointivaltiota, heikentää työläisten ja vähävaraisten asemaa, vaarantaa sukupuolten tasa-arvon sekä edistää markkinavetoista kapitalismia Suomessa. Ratkaisevaa tässä on osallistuminen joukkotoimintaan muun muassa ay-liikkeessä sekä Joukkovoiman kaltaisissa kansanliikkeissä.
Kommunisteille kyse ei ole vain hallituksen kokoonpanon muuttamisesta vaan politiikan suunnasta. SKP vetoaa sosialidemokraatteihin, vasemmistoliittoon ja vihreisiin, jotta puolueet tekevät selkeän pesäeron sekä Sipilän hallituksen politiikkaan että siihen leikkauspolitiikkaan, jota ne olivat itsekin toteuttamassa aiemmin hallituksessa.
Kilpailukykysopimus ei riitä hallitukselle ja elinkeinoelämän eliitille. Julkisuuteen on noussut vaatimuksia muun muassa palkanlisien poistoista sekä matalapalkkaisten työpaikkojen lisäämisestä. Koko yleissitova työehtosopimusjärjestelmä on uhattuna.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo katsoo tärkeimmäksi tehtäväkseen työllisyyden parantamisen. Keskeisimpänä keinona on Orpon mukaan erilaisten kannustinloukkujen vähentäminen. Käytännössä tämä merkitsee lisää keppiä työttömille.
SKP:n mielestä ay-liike on saatava nykyistä enemmän puolustamaan työläisten sekä myös muiden alistetussa asemassa olevien oikeuksia. Työttömien, työllisten, opiskelijoiden ja eläkeläisten keinotekoisten vastakkainasettelujen purkaminen hyödyttää myös työssä olevia yhtenäistämällä työväenluokkaa ja lisäämällä sen joukkovoimaa.
Kirjoittajan artikkelit
Työnantaja on vaihtamassa yksipuolisella ilmoituksella nykyisen työehtosopimuksen työntekijöille huomattavasti heikompaan sopimukseen.
Yli kolmasosalla lukiolaisnuorista tai heidän perheistään on taloudellisia vaikeuksia opintojen kustannuksista selviämisessä. Myös toisen asteen ammatillisia opintoja suorittavien keskuudessa taloudelliset ongelmat ovat yleisiä.
- ‹ edellinen
- 57 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Pääkirjoitukset
Kun pääoma kasvaa ja Mammonalinna kohoaa, miksi työväen arki murenee? Suomessa eletään hetkeä, jossa Orpo–Purran hallitus siirtää työelämän riskit yksilölle ja jakaa voitot yrityksille, samalla kun kunnalliset palvelut kuihtuvat ja sosiaalityöntekijän ruokatauko katoaa kalenterista. Kuntaliiton tuore selvitys paljastaa, ettei kyse ole pelkästä budjettivajeesta, vaan rakenteellisesta epäonnistumisesta: kapitalistinen järjestelmä ei enää takaa yhdenvertaisuutta, vaan muuttaa peruspalvelut etuoikeudeksi. Tiedonantajan päätoimittajan sijainen JP (Juha-Pekka) Väisänen kysyy: kuinka kauan yhteiskuntaa voi purkaa, ennen kuin se lakkaa olemasta yhteinen? Tiedonantaja-festivaali kokoaa yhteen ne, jotka eivät suostu hiljaisuuteen – feministiset journalistit, järjestöaktiivit ja työväenluokan rakentajat, jotka vaativat vastauksia ja vaihtoehtoja.
Kun presidentit ja pääministerit keskustelevat sodasta, työväenluokka maksaa verot, kantaa taakan ja hautaa lapsensa. Suurpääoma määrittää, milloin ja miksi soditaan, mutta kenen ääni kuuluu, kun päätetään rauhasta? Nuorten kasvava epäluottamus poliitikkoihin, imperialistiset sodat ja kansainvälinen pääoman etu paljastavat, että rauhan kysymys on pohjimmiltaan luokkakysymys — ja juuri siksi ratkaiseva hetki työväenluokan ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on käsillä nyt.
Miksi työväen pitäisi kantaa vastuu luontokadosta, kun suuryritykset tekevät voittoa ekokatastrofin kustannuksella? Suomessa kehitetään laskureita, joilla mitataan yksilön luontojalanjälkeä, mutta järjestelmällisesti vaietaan pääoman vastuusta ympäristön tuhoutumisessa. Samalla poliittinen sensuuri ja keskiluokkaistuva media kaventavat kriittisen journalismin tilaa, kun työväenluokan ääni pyritään sulkemaan marginaaliin. Kapitalistisen kriisijärjestelmän rajat tulevat vastaan luonnossa, mediassa ja ihmisoikeuksissa – ja juuri siksi tarvitaan luokkatietoista, pyyteetöntä joukkovoimaa ja toisenlaista tiedonantamista - Tiedonantajaa - nyt enemmän kuin koskaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.