Rakennusliitto työtaisteluun
Rakennusliittoon kuuluvat putkiasentajat, putkieristäjät ja ilmastointiasentajat vauhdittavat alan sopimusneuvotteluja ylityökiellolla, mikä astui voimaan helmikuun alussa, kun lämpö-, vesi- ja ilmastointitöissä alkoi sopimukseton tila.Ylityökielto koskee noin 5 000 lvi-työntekijää koko maassa. Heitä koskeva talotekniikka-alan työehtosopimus on umpeutunut.
Alalla annettiin samalla myös kevään ensimmäinen lakkovaroitus LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:lle. Työnantajayhdistyksen jäsenyritysten palveluksessa ja työmailla olevat putkiasentajat, putkieristäjät ja ilmastointiasentajat aloittavat Uudenmaan alueella lakon 15. helmikuuta kello 12 lukien, ellei talotekniikka-alalla saavuteta neuvottelutulosta sitä ennen. Lakkoon menisi noin 1 500 putkiasentajaa, putkieristäjää ja ilmastointiasentajaa.
Tupo oli virhe
Putkiasentaja, Putkiwuorio Oy:n pääluottamusmies Olavi Päivinen on elämänsä aikana nähnyt useamman työtaistelun. Töitä on lakkoveteraanille kuitenkin aina löytynyt. Päivinen pohtii Rakennusliiton tilaa ja alkavaa työtaistelua putkityömaalla Ruoholahdenkatu 14:ssa. Hommat työmaalla jatkuvat toistaiseksi, mutta lakko häämöttää jo näköpiirissä.
Päivisen mielestä kolmivuotinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu oli virhe.
– Rakennusliitto ajaakin nyt vain vuoden sopimusta. Nykypäivänä taloudelliset suhdanteet voivat muuttua nopeasti.
Pitkät tulopoliittiset kokonaisratkaisut eivät Päivisen mukaan ole työntekijöiden kannalta edullisia.
– Ei ole järkeä sitoa sopimusta kolmeksi vuodeksi. Se rajoittaa liikaa työntekijöiden mahdollisuuksia esim. neuvotella parempia palkkoja, mikäli alan taloustilanne paranee.
Syyt tulopoliittisen sopimuksen syntymiseen ovat kuitenkin selvät.
– Demarit istuvat hallituksessa. Kokonaisratkaisua pidettiin tärkeämpänä kuin työntekijöiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä asiakysymyksiä, Päivinen kommentoi.
Ongelmana halpatyövoima
Ulkomainen halpatyövoima on nykyään etenkin rakennusalan riesa. Päivinen varoittaa, että käytäntö on pikku hiljaa leviämässä myös mm. palvelualoille.
Kuvio on seuraava: suomalainen taho perustaa työvoimavuokrausyhtiön esim. Viroon tai Latviaan. Yhtiön kautta tuodaan halpaa vuokratyövoimaa suomalaisille rakennuksille. Vuokratyövoimalle ei tarvitse maksaa työehtosopimuksen mukaista minimipalkkaa. Toimintaa on vaikea saada kuriin nykyisillä keinoilla. Poliittista tahtoa ei löydy edes ammattiliittotasolta.
– Rakennusliiton kanta on, että vuokratyövoimalle pitäisi maksaa edes tes-palkka. Valtiovallan taholta toivoisi tiukempaa otetta ongelman hoidossa.
Rakennusliitto on viime aikoina tehnyt työmaakierroksia ja asiat ovat surkealla tolalla.
– Rakennuttaja ei välitä, miten työntekijöiden asiat hoidetaan. Rakennuksilla toimii yleensä pääurakoitsijan lisäksi useita muita pienempiä firmoja. Ketään ei tunnu kiinnostavan, noudatetaanko työehtosopimuksia, Päivinen sanoo.
Rakennuttajan vastuu
Päivisen mielestä rakennuttajan tulisi vaatia ja valvoa, että jokaisessa projektissa noudatettaisiin alan sopimuksia ja palkkatasoa. Ulkomaiselle vuokratyövoimalle ei tässä työllisyystilanteessa ole edes tarvetta.
– Helsingin seudulla on rakennusalalla vieläkin paljon työttömiä ja palkkataso on toisaalta myös pudonnut, arvioi Päivinen.
Rakennusalan kokonaistilanne on pikku hiljaa parantumassa. Liittoa on jo jonkin aikaa luotsannut uusi puheenjohtaja Matti Harjuniemi, jonka toiminta on toistaiseksi liiton jäsenten mieleen.
– Rakennusliiton uusi puheenjohtaja on ollut jämäkkä ja me työntekijät toivomme, että hän myös pysyy jämäkkänä.
Muutokset valtakunnan poliittisessa tilanteessa näkyvät aina myös ammattiliittotasolla, eivätkä aina työntekijöiden kannalta edullisessa mielessä.
– Vasemmistoliiton hallitusura näkyi siinä, että liitto hoiti jäsenten asioita huonosti, Oppositiokaudella tahti on toinen, tuumii Päivinen.
Rakennusliiton kaikki sopimusalat ovat tulopoliittisen kokonaisratkaisun ulkopuolella. TES-neuvottelut ovat yhä käynnissä. Muilla Rakennusliiton aloilla sopimukset päättyvät 15. helmikuuta.