Veturinkuljettajat ympäri maan ovat jääneet tänään kotiin vastalauseena VR:n henkilöstöpolitiikalle, jonka katsotaan ylikuormittavan työntekijöitä ja lisäksi rikkovan voimassa olevaa työehtosopimusta. Helsingin veturinkuljettajien osasto ry:n puheenjohtajan Lassi Narisen mukaan VR:n harjoittaman henkilöstöpolitiikan seuraukset alkavat näkyä jo väsymyksenä työntekijöiden kasvoilla
Keywords:
Sähköliitosta kovaa palautetta Veitsiluodon tehtaan sulkemispäätöksestä - "Yritysten vastuu on jäänyt olemattomaksi"
Stora Enso on lopettamassa paperin- ja sellun tuotannon lopullisesti Veitsiluodon tehtaalla Kemissä. Paperiliiton arvion mukaan tehtaan sulkemisen seurauksena peräti 670 ihmistä Suomessa menettäisi työpaikkansa.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala vaatiikin liiton omilla sivuilla työnantajapuolelta huolellista vastuunkantoa tilanteessa.
– Työnantajan pitää tulevissa päätöksissään kantaa vastuu siitä, että ihmisistä pidetään huolta. Henkilöstön kouluttamiseen ja uudelleen sijoittamiseen pitää yhtiöltä löytyä varoja, kerrottiin liiton sivuilla.
Veitsiluodon tehtaan sulkeutuminen koskettaa paperityöläisten lisäksi muitakin aloja. Esimerkiksi Sähköliitto uutisoi omilla verkkosivuillaan tehtaalla työskentevän kymmeniä heidän jäseniään.
Tavoitin Sähköliiton puheenjohtajan Sauli Väntin kommentoimaan tilannetta pikaisesti ja hänkin oli yhtä mieltä siitä, että tämänkaltaisissa kysymyksissä myös yrityksen on otettava ehdottomasti enemmän vastuuta.
– Nyt pitäisi hakea ihan kaikki vaihtoehdot ja miettiä kollektiivisia ratkaisuja, joista myös yhteiskunta hyötyy, Väntti toteaa.
Hän näkee ongelmallisen tilanteen taustojen ulottuvan kuitenkin laajemmalle kuin vain Veitsiluodon tilanteeseen.
– Paperintuottaminen ei ole kannattavaa, eikä vaihtoehtoihin ole satsattu riittävästi, vaikka rahallista tukea on yhteiskunnalta saatu, Väntti harmittelee.
– Yritysten vastuu on jäänyt olemattomaksi ja taloudellisen tehokkuuden nimissä tehdään sitten tällaisia kylmiä ratkaisuja, joissa unohdetaan täysin veronmaksajat, hän jatkaa.
Vänttiä huolestuttaa myös niin sanottu jatkuva kilpailukykyyn vetoamisen villitys.
– Puhetta on kovasti aina tuosta kilpailukyvystä, jota yritykset sekä poliitikot pyrkivät pitämään tapetilla ja sen nojalla monia ikäviä päätöksiä pystytään ajamaan läpi, Väntti tuumaa.
Loppuun hän toteaa pelkäävänsä Veitsiluodon tapauksen olevan vasta alkusoittoa matkalla kohti kehitystä, joka saattaa muuttaa sopimusjärjestelmäämme työntekijöiden näkökulmasta pysyvästi huonompaan suuntaan.
– Sopimusyhteiskuntaa ollaan romuttamassa ja isoille yrityksille pyritään antamaan entistä enemmän valtaa päättää näistä asioista keskenään, Väntti sanoo.
Kirjoittajan artikkelit
Ehdokkaat SKP:n listalla ovat valmiina vallan vaihtoon Turussa ja Loimaalla. Tärkeänä teemana vaaleissa toimii kuntapalveluiden puolustaminen sekä vaihtoehdon tuominen poliittiseen päätöksentekoon, jossa muuten yleensä rahavalta sanelee säännöt.
Rautatiealan Unionin Riihimäen Veturinkuljettajat ry:n puheenjohtajan Tommi Salmisen mukaan työntekijöille ei ole jätetty asiassa muuta mahdollisuutta.
- ‹ edellinen
- 3 / 4
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.