Marinin hallitus sitoo Suomea entistä tiukemmin yhdysvaltalaiseen sotateollisuuteen.
Suistamon Sähkö tekee joulukiertueen
Suistamo on kunta Raja-Karjalassa, Laatokan Karjalan pohjoisosassa. Suistamon Sähkö puolestaan ei ole paikallinen energialaitos, vaan pari vuotta vanha suomalainen elektrofolk- tai ”kansanelektro”-yhtye.
Nelihenkisen kokoonpanon primus motor on Anne-Mari Kivimäki, joka soittaa haitaria ja laulaa. Monessa muussakin yhtyeessä vaikuttava Kivimäki palkittiin marraskuussa järjestetyssä Etnomusiikin gaalassa vuoden artistin palkinnolla.
Tiedonantaja tapasi Kivimäen ja muut Suistamon Sähkön jäsenet kesällä Kaustisen kansanmusiikkifestivaalilla.
Karjalaista musiikkia haitarilla
Sibelius-Akatemiassa maisterinpaperit suorittanut Kivimäki kertoo kuunnelleensa arkistoäänitteitä ja löytäneensä suistamolaisen muusikon. Haitaristi Ilja Kotikallio teki lähtemättömän vaikutuksen.
– Hämmästelin, että haitarillakin on tehty vanhaa karjalaista musiikkia, sitä samaa, mitä kanteleella ja jouhikolla. Se muoto on toisteista, minimalistista, hiukan samaan tapaan kuin nykyinen trance-musiikki.
Tässä astuu kuvaan Suistamon Sähkön toinen tukijalka, musiikin monitaiturin Eero Grundströmin omalaatuinen panos. Konetaustoista ja kosketinsoittimista vastaava Grundström kertoo alun perin innostuneensa konemusiikista 1980-1990-luvun taitteen hip hopin myötä. Sittemmin koneet ovat tulleet tutuksi muun muassa Sähköpaimen-yhtyeessä.
– Karjalainen rytmiikka, vanha perinne on samalla tavalla tanssittavaa kuin konemusiikki. Yhdistelmä on luonteva, toteaa Grundström.
Mukaan tulivat lauluun Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen, jotka tuovat myös vahvan visuaalisen panoksen Suistamon Sähkön esityksiin. Tanssiliikkeet ja yhtyeen esiintymisasut on suunniteltu ajatuksella. Juntunen vetää kappaleissa välillä rap-otteella parhaaseen hiphop-tyyliin, Iles tuo lauluun stemmaa ja vahvuutta.
Härski meno
Suistamon Sähkö suuntasi ”härskisti” sotkemaan keskenään karjalaista haitarimusiikkia, perinteitä kunnioittavaa lyriikkaa sekä konetaustoja. Tavoitteena on saada kuulija tanssimaan – ja se todellakin näkyi myös Kaustisella, jossa yhtye esiintyi kahdesti.
Jos Suistamon Sähkö olisi energialaitos, niin minkälainen?
– Kyllä se varmaan uusiutuvaa olisi… mutta kuitenkin riettaasti ydinvoiman kanssa flirttaileva. Semmoinen tietty epärehellisyys on tässä läsnä, virnistää Tuomas Juntunen pilke silmäkulmassa.
Kuuntele Kotiin-kappale YouTubessa >>>
Suistamon Sähkö Tour
- To 30.11. TTT-KLUBI, TAMPERE
- pe 1.12. VIHREÄ TALO, RIIHIMÄKI
- la 2.12. KOSKI-BAARI, NOKIA
- ti 5.12. PANNUHUONE, KUOPIO
- la 9.12. SEMIFINAL, HELSINKI
- to 14.12. IRISH PUB OWC, RAAHE
- pe 15.12. TUBA, OULU
- la 16.12. SELVÄPYY, ÄKÄSLOMPOLO
Kirjoittajan artikkelit
Suomalaisten rikkain eliitti maksaa veroja suhteellisesti vähemmän kuin keskituloiset. Varakkaat väistelevät veroja, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön tuore raportti.
Camilla Kantolan tarinoissa on aina vallankumous mukana. Linnunsolu käsittää vuosikymmenten kaaren, ja mullistavia asioita tapahtuu tiiviissä tahdissa.
- ‹ edellinen
- 2 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.