”Suomen suhteet itäiseen naapurimaahan ovat meille kohtalon kysymys", totesi Kekkonen aikoinaan.
Suistamon Sähkö tekee joulukiertueen
Suistamo on kunta Raja-Karjalassa, Laatokan Karjalan pohjoisosassa. Suistamon Sähkö puolestaan ei ole paikallinen energialaitos, vaan pari vuotta vanha suomalainen elektrofolk- tai ”kansanelektro”-yhtye.
Nelihenkisen kokoonpanon primus motor on Anne-Mari Kivimäki, joka soittaa haitaria ja laulaa. Monessa muussakin yhtyeessä vaikuttava Kivimäki palkittiin marraskuussa järjestetyssä Etnomusiikin gaalassa vuoden artistin palkinnolla.
Tiedonantaja tapasi Kivimäen ja muut Suistamon Sähkön jäsenet kesällä Kaustisen kansanmusiikkifestivaalilla.
Karjalaista musiikkia haitarilla
Sibelius-Akatemiassa maisterinpaperit suorittanut Kivimäki kertoo kuunnelleensa arkistoäänitteitä ja löytäneensä suistamolaisen muusikon. Haitaristi Ilja Kotikallio teki lähtemättömän vaikutuksen.
– Hämmästelin, että haitarillakin on tehty vanhaa karjalaista musiikkia, sitä samaa, mitä kanteleella ja jouhikolla. Se muoto on toisteista, minimalistista, hiukan samaan tapaan kuin nykyinen trance-musiikki.
Tässä astuu kuvaan Suistamon Sähkön toinen tukijalka, musiikin monitaiturin Eero Grundströmin omalaatuinen panos. Konetaustoista ja kosketinsoittimista vastaava Grundström kertoo alun perin innostuneensa konemusiikista 1980-1990-luvun taitteen hip hopin myötä. Sittemmin koneet ovat tulleet tutuksi muun muassa Sähköpaimen-yhtyeessä.
– Karjalainen rytmiikka, vanha perinne on samalla tavalla tanssittavaa kuin konemusiikki. Yhdistelmä on luonteva, toteaa Grundström.
Mukaan tulivat lauluun Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen, jotka tuovat myös vahvan visuaalisen panoksen Suistamon Sähkön esityksiin. Tanssiliikkeet ja yhtyeen esiintymisasut on suunniteltu ajatuksella. Juntunen vetää kappaleissa välillä rap-otteella parhaaseen hiphop-tyyliin, Iles tuo lauluun stemmaa ja vahvuutta.
Härski meno
Suistamon Sähkö suuntasi ”härskisti” sotkemaan keskenään karjalaista haitarimusiikkia, perinteitä kunnioittavaa lyriikkaa sekä konetaustoja. Tavoitteena on saada kuulija tanssimaan – ja se todellakin näkyi myös Kaustisella, jossa yhtye esiintyi kahdesti.
Jos Suistamon Sähkö olisi energialaitos, niin minkälainen?
– Kyllä se varmaan uusiutuvaa olisi… mutta kuitenkin riettaasti ydinvoiman kanssa flirttaileva. Semmoinen tietty epärehellisyys on tässä läsnä, virnistää Tuomas Juntunen pilke silmäkulmassa.
Kuuntele Kotiin-kappale YouTubessa >>>
Suistamon Sähkö Tour
- To 30.11. TTT-KLUBI, TAMPERE
- pe 1.12. VIHREÄ TALO, RIIHIMÄKI
- la 2.12. KOSKI-BAARI, NOKIA
- ti 5.12. PANNUHUONE, KUOPIO
- la 9.12. SEMIFINAL, HELSINKI
- to 14.12. IRISH PUB OWC, RAAHE
- pe 15.12. TUBA, OULU
- la 16.12. SELVÄPYY, ÄKÄSLOMPOLO
Kirjoittajan artikkelit
Fasismille ja natsismille ei pidä antaa yhteiskunnassa minkäänlaista tilaa.
Suomen hallitus on valinnut valmistautumisen sotaan ja asevarustelun rauhantyön sijasta.
- ‹ edellinen
- 15 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Voiko taide olla vapauttavaa, jos sen rahoitus perustuu sortoon? Elokuvien jakeluyhtiö Mubi on joutunut kansainvälisen taiteilijayhteisön hampaisiin saatuaan 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoia Capitalilta — pääomasijoittajalta, joka rahoittaa Israelin sotateknologiaa ja hyötyy Gazan kansanmurhasta. Taiteen kentällä käydään nyt luokkataistelua: voiko kulttuuri todella palvella työväenluokkaa ja sorrettuja, jos sen taustalla vaikuttavat globaalin pääoman intressit? Mubin tapaus paljastaa, kuinka kulttuurituotanto kytkeytyy yhä tiukemmin kansainväliseen rahoituslogiikkaan, jossa taide uhkaa muuttua pelkäksi pääoman kulissiksi. Kysymys kuuluu: kenen ääni saa kuulua, ja kenen kustannuksella?
Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.