Mitta on täynnä ja matalapalkkaisten julkisalojen naiset ovat venymisensä venyneet, sanoo Tehyn Tampereen kaupungin ammattiosaston puheenjohtaja Mervi Grönfors. Tampereella on tänään ollut lakkotaistelussa mukana muun muassa julkisen liikenteen, varhaiskasvatuksen ja Taysin työntekijöitä.
Keywords:
Suomi ostaa 64 hävittäjää Yhdysvalloista. "Historiallinen virhe"
Suomen hallitus on päättänyt ostaa 64 yhdysvaltalaista Lockheed Martinin valmistamaa F-35A Lightning II -hävittäjää. Hankintaan kuuluu myös aseistusta, koulutusta, liitännäiset järjestelmät ja huoltopalvelut vuoden 2030 loppuun. Kaupan lopullinen hintalappu saattaa nousta jopa 50 miljardiin euroon, kun hävittäjien elinkaarikustannukset otetaan huomioon.
– Hävittäjäkauppa on historiallinen virhe. F-35-hävittäjien hiilidioksidipäästöt ovat jopa 60 % suuremmat kuin Hornet-hävittäjien, jotka nekin ovat suuret. Tällainen kauppa on siis täysin sitä vastaan, että Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Asevarustelun sijaan tarvitaan ympäristötekoja ja ihmisten arjen tarpeisen turvaamista, sanoo Suomen kommunistisen puolueen pääsihteeri Tiina Sandberg.
Sandbergin mielestä hävittäjähanke on hallitukselta huono joululahja kansalle.
– Näitä hävittäjiä maksavat nyt sitten jatkossa joka joulu köyhät ja syrjäytyneet. Kun lapselle ei ole lahjaa, niin aina voi sanoa, että hänen pieni uhrauksensa mahdollistaa, että Suomi voi jatkossa osallistua nato-sotiin, joissa hänkin voi antaa henkensä, kirjoittaa Sandberg twitterissä.
Toimittaja Pentti Sainio kutsui hävittäjiä Suomen uusiksi pommikoneiksi uuden Kansakunta kenraalien käsissä -kirjansa julkistamistilaisuudessa tänään.
Hallitus kokoontui päättämään hävittäjähankinnasta hyvin nopealla aikataululla, eikä media saanut tietoa tilaisuudesta kuin hyvin lähellä tapahtumaa.
– Päätös kymmenien miljardien hävittäjistä ollaan tekemässä salaa, pikaisesti ja epädemokraattisesti. Hallituksen joululahja on kurjuuttamisen syveneminen - jostain ne rahat revitään eli palveluista, sosiaaliturvasta, ympäristökriisin torjunnasta, kulttuurista jne., kirjoitti Kommunistinuorten puheenjohtaja Jiri Mäntysalo Twitterissä aikaisemmin tänään.
Julkisuuteen ulleiden tietojen mukaan kenraalit ovat tarkoituksella esittäneet virheellisiä tietoja uusien hävittäjien kustannuksista, nykyisten hävittäjien korvaamisen kiireellisyydestä ja uusien ilma-aseiden roolista maanpuolustuksessa.
Kirjoittajan artikkelit
Herrojen sotatoimet tuottavat jälleen laskun työväenluokalle – kaiken vaurauden yhteiskuntaan tuottavalle luokalle.
Nainen, tunnetko itsesi väsyneeksi? Onko arjen pyörittäminen välillä ylivoimaista? Koetko, että sinuun kohdistuu odotuksia, joita et voi täyttää? Luultavasti et tarvitse kotiisi uutta hilavitkutinta tai purkista uutta kallista lumerohtoa. Luultavasti tarvitset yhteiskuntajärjestelmän muutoksen.
- ‹ edellinen
- 29 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?