Terveyspalvelut ovat heikentyneet huomattavasti yksityisen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n alueella. Lähes miljoonan euron voitot vuonna 2019 takoneen yhtiön tuottamissa terveyspalveluissa on selvityksen mukaan merkittäviä puutteita.
Suuryhtiö veronmaksajan kukkarolla
Lapin Kansassa oli loppiaisena juttu Kemin Sataman suurista suunnitelmista. Artikkelin mukaan tarkoitus on käyttää noin 43 miljoonaa euroa muun muassa uuden laiturin rakentamiseen ja ruoppauksiin.
Suunnitelmat ovat jättisuuret, kun niitä verrataan sataman talouden nykyisiin lukuihin. Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan sataman liikevaihto oli noin 5,9 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 0,2 miljoonaa.
Sataman jätti-investointia perustellaan Metsä Fibren Kemiin suunnittelemalla tehtaalla. Suunnitelmien mukaan selluloosan vuosituotanto lisääntyisi nykyisestä 0,6 miljoonasta tonnista noin 1,5 miljoonaan tonniin. Vaikka lisääntyvä vienti kasvattaakin sataman tuloja, tulot tulevat tuskin koskaan kattamaan nyt suunniteltua rahojen käyttöä. Pelättävissä on, että vajaus tullaan kattamaan kemiläisten veronmaksajien rahoilla.
Uuden sellutehtaan lobbarit ovat saaneet myös valtion Väyläviraston päättämään Kemin satamaan tulevan väylän syventämisestä. Hintalappu tälle työlle on noin 27 miljoonaa euroa.
Veronmaksajan kannalta tällainen kymmenien miljoonien käyttäminen yksityisen yhtiön hyväksi tuntuu perusteettomalta. Kulkisihan selluloosa maailmalle nykyisen kokoisillakin laivoilla. Suurista investoinneista hyötyy Metsä Fibre, joka voi lastata sellupaalinsa isompiin laivoihin. Silloin rahti sellutonnia kohti saadaan vähän pienemmäksi.
Rakenteiden maksajia tulevat olemaan kemiläiset veronmaksajat.
Myös rautatiet ja maantiet
Meritie ei ole ainoa kohde, johon verorahoja syydetään Metsä Fibreä hyödyttämään. Tehtaalle nykyisin menevä rautatie jää pois käytöstä ja uusi rakennetaan yhtiön osoittamaan sen mielestä parempaan paikkaan. Vaikka yhtiö maksaakin osan radasta, ainakin ratapihan ja Karihaaranväylän välille tuleva lisäraide jää veronmaksajien kontolle.
Metsä Fibre on esittänyt myös tehtaalle johtavan Sahansaarenkadun kokonaan uudelleen rakentamista, jotta rekat pääsisivät ajamaan tehtaalle ja tehtaalta pois mahdollisimman sujuvasti. Kemin kaupunki hyväksyikin viime vuonna pikavauhtia uuden rautatien ja uuden kadun mahdollistavan yleiskaavan ja asemakaavan. Uuden kadun ja siihen liittyvien ylikulkusiltojen, liityntäramppien ja muiden rakenteiden maksajia tulevat olemaan kemiläiset veronmaksajat.
Miksi yhteistä rahaa yhtiölle?
Uusi sellutehdas rakennetaan Kemissä jo olevan tehtaan paikalle. Tehdasalueelle on rautatie ja maantie ja sellu on ennenkin viety maailmalle Ajoksen sataman kautta. Suunniteltu tuotannon lisääminen kyllä onnistuisi, vaikka liikenneväylät pysyisivät nykyisellään. Jos yhtiö haluaa parempaa, maksakoon se itse haluamistaan muutoksista. Verorahojen käyttäminen yhtiön tukemiseen ei ole perusteltua.
Tilannetta voidaan verrata tapaukseen, jolloin tavallinen kansalainen ostaa niin ison uuden auton, että pihatietä pitää leventää ja rakentaa uusi autotalli. Kansalaisen on turha odottaa kunnalta ja valtiolta avustusta tällaisiin töihin. Miksi yhtiölle maksetaan, kun se tekee isomman tehtaan entisen paikalle?
Kiireellä hyväksytty asemakaava mahdollistaa uuden rautatien ja Sahansaarenkadun muutokset. Uusi katu katkoo nykyisiä kulkuyhteyksiä ja Karihaaran kenttäkin jää osittain liittymän alle.
Kirjoittajan artikkelit
Suomen Rauhanpuolustajien Lapin piiri järjesti 27.10. mielenosoituksen Rovaniemellä, jossa vastustettiin Suomen toimintaa Natossa ja erityisesti tällä viikolla alkanutta Naton suurta sotaharjoitusta.
Kemissä vastustettiin maanantaina aikomusta yksityistää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen toiminnot. Esitys hyväksyttiin Kemissä niukasti 22-21.
- ‹ edellinen
- 2 / 5
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.