Suuryhtiö veronmaksajan kukkarolla
Lapin Kansassa oli loppiaisena juttu Kemin Sataman suurista suunnitelmista. Artikkelin mukaan tarkoitus on käyttää noin 43 miljoonaa euroa muun muassa uuden laiturin rakentamiseen ja ruoppauksiin.
Suunnitelmat ovat jättisuuret, kun niitä verrataan sataman talouden nykyisiin lukuihin. Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan sataman liikevaihto oli noin 5,9 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 0,2 miljoonaa.
Sataman jätti-investointia perustellaan Metsä Fibren Kemiin suunnittelemalla tehtaalla. Suunnitelmien mukaan selluloosan vuosituotanto lisääntyisi nykyisestä 0,6 miljoonasta tonnista noin 1,5 miljoonaan tonniin. Vaikka lisääntyvä vienti kasvattaakin sataman tuloja, tulot tulevat tuskin koskaan kattamaan nyt suunniteltua rahojen käyttöä. Pelättävissä on, että vajaus tullaan kattamaan kemiläisten veronmaksajien rahoilla.
Uuden sellutehtaan lobbarit ovat saaneet myös valtion Väyläviraston päättämään Kemin satamaan tulevan väylän syventämisestä. Hintalappu tälle työlle on noin 27 miljoonaa euroa.
Veronmaksajan kannalta tällainen kymmenien miljoonien käyttäminen yksityisen yhtiön hyväksi tuntuu perusteettomalta. Kulkisihan selluloosa maailmalle nykyisen kokoisillakin laivoilla. Suurista investoinneista hyötyy Metsä Fibre, joka voi lastata sellupaalinsa isompiin laivoihin. Silloin rahti sellutonnia kohti saadaan vähän pienemmäksi.
Rakenteiden maksajia tulevat olemaan kemiläiset veronmaksajat.
Myös rautatiet ja maantiet
Meritie ei ole ainoa kohde, johon verorahoja syydetään Metsä Fibreä hyödyttämään. Tehtaalle nykyisin menevä rautatie jää pois käytöstä ja uusi rakennetaan yhtiön osoittamaan sen mielestä parempaan paikkaan. Vaikka yhtiö maksaakin osan radasta, ainakin ratapihan ja Karihaaranväylän välille tuleva lisäraide jää veronmaksajien kontolle.
Metsä Fibre on esittänyt myös tehtaalle johtavan Sahansaarenkadun kokonaan uudelleen rakentamista, jotta rekat pääsisivät ajamaan tehtaalle ja tehtaalta pois mahdollisimman sujuvasti. Kemin kaupunki hyväksyikin viime vuonna pikavauhtia uuden rautatien ja uuden kadun mahdollistavan yleiskaavan ja asemakaavan. Uuden kadun ja siihen liittyvien ylikulkusiltojen, liityntäramppien ja muiden rakenteiden maksajia tulevat olemaan kemiläiset veronmaksajat.
Miksi yhteistä rahaa yhtiölle?
Uusi sellutehdas rakennetaan Kemissä jo olevan tehtaan paikalle. Tehdasalueelle on rautatie ja maantie ja sellu on ennenkin viety maailmalle Ajoksen sataman kautta. Suunniteltu tuotannon lisääminen kyllä onnistuisi, vaikka liikenneväylät pysyisivät nykyisellään. Jos yhtiö haluaa parempaa, maksakoon se itse haluamistaan muutoksista. Verorahojen käyttäminen yhtiön tukemiseen ei ole perusteltua.
Tilannetta voidaan verrata tapaukseen, jolloin tavallinen kansalainen ostaa niin ison uuden auton, että pihatietä pitää leventää ja rakentaa uusi autotalli. Kansalaisen on turha odottaa kunnalta ja valtiolta avustusta tällaisiin töihin. Miksi yhtiölle maksetaan, kun se tekee isomman tehtaan entisen paikalle?
Kiireellä hyväksytty asemakaava mahdollistaa uuden rautatien ja Sahansaarenkadun muutokset. Uusi katu katkoo nykyisiä kulkuyhteyksiä ja Karihaaran kenttäkin jää osittain liittymän alle.
Kirjoittajan artikkelit
- ‹ edellinen
- 4 / 5
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Asukkaiden Turku -lista keräsi yhteensä lähes kahden tuhannen turkulaisen tuen kuntavaaleissa. Listalta valtuustoon valituksi tullut vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho esittää, että kaupungissa yhdistetään voimia kaikkien toimielinten vasemmistoedustuksen turvaamiseksi.
Yritystuista yli puolet maksettiin suuryrityksille ja viidesosa mikroyrityksille vuonna 2024, selviää Tilastokeskuksen yritystukitilastosta. Etenkin suuremmat yritystuet keskittyvät harvoille.
Facebook sulki toimittaja Yrjö Hakasen tilin lähes vuosi sitten, ennalta varoittamatta ja antamatta mahdollisuutta valittaa asiasta. Siitä alkoi 11 kuukautta kestänyt kafkamainen prosessi, jossa Hakanen vaati tilinsä avaamista. Prosessi päättyi Hakasen voittoon: EU:n digipalveluasetuksen toimeenpanoa valvova viranomainen velvoitti Facebookia hallitsevan Meta-yhtiön palauttamaan Hakasen Facebook-tilin.