Täystyrmäys hallituksen kaavailemille koulutusleikkauksille

Yli 350 yliopistojen henkilökunnan jäsentä esittää julkilausumassaan tarvetta poliittiselle lakolle koulutusleikkausten kumoamiseksi. Allekirjoittajat kuuluvat opetus- ja tutkimushenkilökuntaan, ja allekirjoittajissa on yli 100 professoria sekä yli 100 lehtoria. Allekirjoittajia on yhteensä 12:sta eri yliopistosta.

Yliopistojen tietotyöläiset ovat heränneet

Filosofian tohtori, yliopistonlehtori, dosentti ja kansalaisaktivisti Thomas Wallgren on yksi julkilausuman allekirjoittajista.

– Vihdoinkin yliopistojen tietotyöläiset ovat heräämässä siihen todellisuuteen, että yliopistojen keskeisiin sisältöihin, tutkimukseen, toimintaan ja korkeakouluopetukseen on kohdistumassa erittäin vakava uhka.

– Olen ollut aktiivisesti mukana järjestöjen ulkopuolisissa liikkeissä. Me olemme esittäneet lakkoja ja muita huomattavasti tiukempia vaatimuksia kuin yliopistoalan järjestöt. Tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteinen aktiivisuus on saanut myös järjestöt liikkeelle ja nostamaan profiiliaan, muttei vielä kuitenkaan sille tasolle, mitä olemme yhdessä aktivistien kanssa toivoneet. Olen pettynyt siihen, että yliopistoalan järjestöt ovat olleet niin varovaisia.

Leikkauksilla dramaattisia seurauksia

Leikkaukset ajavat suomalaisen yliopistolaitoksen ennennäkemättömään rahoituskriisiin ja yliopistoindeksi pyritään jäädyttämään yhdellä rysäyksellä vuoteen 2019 saakka. Yliopistojen rahoitusahdinkoa syventää myös Tekesin tutkimusrahoituksen merkittävä supistaminen.

– Leikkauksilla tulee olemaan pitkällä aikavälillä dramaattisia seurauksia, koska nyt ollaan leikkaamassa yliopistojen ydintoiminnoista parikymmentä prosenttiyksikköä. Tämä on hyökkäys erityisesti sitä tiedettä, tutkimusta ja opetusta vastaan, joka edustaa pitkää sivistysperinnettä.

Wallgren toteaa, että vaikka kävisikin niin hyvin, ettei leikkauksia täsmällisesti toteutettaisi, niin leikkausten jälkeen mahdollisesti jakoon tulevat uudet rahat ohjattaisiin profilointivimman seurauksena ns. muodikkaisiin oppiaineisiin ja niiden tukemiseen.

Yliopistojen, tieteen ja korkeakoulutuksen kehitys on sisäsyntyistä, joka ohjautuu tieteen, uteliaisuuden ja sivistyksen tarpeesta.

– Näiden oppiaineiden kuvitellaan olevan työelämän nykyisiä tarpeita ja taloudellisia intressejä vastaavia. En pidä kyseistä kehitystä hyvänä, koska yliopistot tulevat tulevaisuudessa toimimaan entistä markkina- ja intressiehtoisemmin, palvellakseen lyhytnäköisesti taloudellisia intressejä.

Wallgrenin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että on kajottu yliopistojen autonomian ytimeen.

– Nyt ei selvästikään ymmärretä sitä, että yliopistojen, tieteen ja korkeakoulutuksen kehitys on sisäsyntyistä, joka ohjautuu tieteen, uteliaisuuden ja sivistyksen tarpeesta. Nyt ollaankin puuttumassa voimallisesti tiede-elämän kehityksen logiikkaan ja palkitaan sellaista tutkimusta, joka on myötämielinen vallassa olevalle teknistaloudelliselle kehitykselle. Näin ollen ulkopuolisten intressit ohjaavat sitä, mitä tiedeyhteisöissä tapahtuu ja mitä niissä tutkitaan.

Uuden tutkimustiedon tuottamiseen ei ole aikaa

Yliopistojen lakisääteiset tehtävät ja perustoiminnot ovat vaarantumassa ja satoja työpaikkoja on jo vähennetty. Nyt edessä on tuhansien henkilöiden irtisanomiset. Suomalaisen yliopistohistorian suurimmat yt-neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä Helsingin yliopistossa: liipaisimella on 1200 työntekijää. Myös muita yliopistoja on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut. Kyseenalaista mainetta niittäneen kehityksen seurauksena opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävät ovat lisääntyneet: miten tämä tulee näkymään tutkimuksen ja opetuksen laadussa?

– Seuraukset näkyvät jo nyt siten, että mahdollisuudet oman tutkimuksen kehittämiseen ovat vähentyneet. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että tutkijat joutuvat kierrättämään artikkeleissaan jo aikaisemmin toteamiaan asioita, koska uuden tutkimustiedon tuottamiseen ei yksinkertaisesti ole lisääntyneiden opetusvelvoitteiden takia riittävästi aikaa.

Finanssi-instituutioiden ylivalta ja kulttuuripoliittinen muutos

Yliopistohenkilöstön määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt: määräaikaisuuksia lopetetaan, eikä eläkkeelle siirtyvien tilalle palkata uusia.

– On huomioitava kaksi asiaa. Ensinnäkin viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana on tapahtunut finanssi-instituutioiden valtava vallan kasvu, joka on johtanut siihen, että talouspolitiikka on finanssi-instituutioiden intressejä palvelevaa. Toinen tärkeä tekijä on parinsadan vuoden aikana tapahtunut kulttuuripoliittinen muutos. Tätä ovat käsitelleet muun muassa Hegel, Marx, Weber ja Frankfurtin koulukunta. He tarkastelivat kriittisesti välineellisen järjen ylivaltaa, eli sitä, kuinka sellainen tiede ja teknologia edistyy, joka on ns. sokeaa, eikä osaa ihmetellä, asettaa kysymyksiä, pohtia asioita, arvoja ja tavoitteita. Tämänkaltaiselle sokeudelle on tyypillistä se, että pohditaan ainoastaan sitä, kuinka tehokkaasti tavoite saavutetaan. Finanssi-instituutioiden ylivalta ja pidempänä aikana tapahtunut kulttuuripoliittinen muutos muodostavat yhdessä myrkyllisen sopan.

Hallitus on yliopistoleikkausten lisäksi koventamassa myös opiskelijoiden elämää suunnittelemalla opintotukeen kohdistuvia leikkauksia.

– Tämä tulee vaikuttamaan negatiivisessa mielessä sivistykseen ja työvoiman oppineisuuteen. Talouspoliittisessa mielessä opintotuen leikkaaminen on käsittämätön itsemurha.

Sipilän hallitus: epärehellinen vai epäpätevä?

Suomessa on aina arvostettu koulutuksen ja sivistyksen merkitystä. Sipilän porvarihallitus toimii kuitenkin päinvastoin: se on joustanut monista esityksissään, mutta koulutukseen ja tutkimukseen kohdistuneista leikkauslinjauksista ei ole haluttu tinkiä.

– Tällä menolla sivistyksen taso tulee laskemaan. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on kansainvälisesti korkeatasoinen yliopisto. Miten ihmeessä SSS-hallitus on päätynyt tulokseen, jonka mukaan Helsingin yliopistolta leikattaisiin enemmän kuin muilta yliopistoilta? Kuinka tätä järjettömyyttä perustellaan? Wallgren kysyy närkästyneenä.

Lopuksi Wallgren paljastaa pitkään mieltään askarruttaneen kysymyksen.

– Olen usein miettinyt sitä, onko Sipilän hallitus epärehellinen vai epäpätevä? Hallituksen toimintaa seuranneena vaaka kallistuu ehkä enemmän epäpätevyyden puolelle. Mielestäni hallituksen paras ominaisuus on se, että se on perunut aiempia ehdottomina pitämiään päätöksiä lähes poikkeuksetta. Toivottavasti hallitus pyörtää kaavailunsa myös yliopistojen kohdalla, Wallgren päättää.