Leikkaukset yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tulevat voimaan 1. huhtikuuta. Maamme kuuluu maailman vauraimpiin, mutta varallisuus ja mahdollisuudet jakautuvat eriarvoisesti.
Keywords:
Turkki ulos Kurdistanista -mielenosoitus käynnissä Helsingissä
03.07.2021 - 17:45
(updated: 20.07.2021 - 13:24)
Turkki ulos Kurdistanista -mielenosoitus järjestäytyy Senaatintorilla. Kuva Jiri Mäntysalo.
Turkki ulos Kurdistanista -mielenosoituskulkue on käynnissä Helsingin Senaatintorilta Narinkkatorille.
23. huhtikuuta Turkin valtio aloitti laajamittaiseen sotilasoperaation Pohjois-Irakin kurdialueella. Kohteena olivat Etelä-Kurdistanin alueet Zap, Avashin ja Matina. Sittemin Turkin sotatoimet ovat voimistuneet sekä laajentuneet. Sodankäynti on ollut jo vuosia Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin keino haalia maallensa valtaa ja uusia alueita tavallisen kansan kustannuksella. Erdoganin tavoitteena on Rojavan (Pohjois-Syyria) sekä Bashurin (Pohjois-Irak) valloittaminen.
Vuonna 2018 Turkin armeija sekä sen kouluttamat ja palkkaamat jihadistitaistelijat hyökkäsivät kurdienemmistöiseen Afrinin kantoniin Pohjois-Syyriassa. Seuraavana vuonna miehityssota sai jatkoa Pohjois-Syyrian muilla kurdialueilla, minkä seurauksena satoja siviilejä sai surmansa. Lisäksi sadattuhannet alueen asukkaat joutuivat pakenemaan kodeistaan.
Syyrian demokraattisten voimien (SDF) lisäksi Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sissien vastarinta Turkin sotatoimia vastaan on ainoita voimia, joka vastustaa Turkin miehitysyrityksiä ja laajentumispyrkimyksiä Lähi-idässä. Vuonna 2014, jolloin ISIS-terroristit valtasivat laajoja alueita Syyriassa ja Irakissa aiheuttaen myös globaalin uhan, PKK:n sissit pysäyttivät ISIS:in jesidivähemmistöön kohdistuneen kansanmurhan Sinjarin alueella Irakin Kurdistanissa.
NATO-maat uskovat että heidän täytyy säilyttää hyvät suhteet Turkkiin geopoliittisista ja strategisista syistä, eivätkä tämän vuoksi haasta Turkin hallinnon laajentumispolitiikkaa. Pysyttelemällä hiljaa Erdoganin toimista, heistä tulee osallisia Turkin hyökkäyksiin. Samaan aikaan Erdogan, joka tietää ettei tule saamaan rangaistusta edes pahimmista rikoksistaan, rikkoo avoimesti kansainvälistä lakia. Hänen hallintonsa on käyttänyt niin kemiallisia aseita kuin jihadistitaistelijoita käynnissä olevissa sodissa Zapissa, Avashinissa ja Matinassa. Lisäksi Turkin käyttämät sotadronet (miehittämätön ilma-alus, UAV) murhaavat ja terrorisoivat siviilejä. Kaikesta tästä huolimatta niin Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Europan neuvosto liittyvät NATOn seuraan ja ovat hiljaa tilanteesta.
Lisätietoja mielenosoituksen teeseistä Facebook-tapahtumassa.
Kuvat Jiri Mäntysalo
Kirjoittajan artikkelit
Kansainvälistä naistenpäivää vietetään perjantaina 8. maaliskuuta. Perinteiset naistenpäivän marssit järjestetään Tampereella ja Helsingissä. Mielenosoituskutsuissa saa kyytiä Petteri Orpon hallituksen leikkauspolitiikka ja naisviha. Katso täältä marssien tiedot.
Vapaa-ajattelijain liitto esittää, että jatkossa koronapandemian tyyppisissä tilanteissa jumalanpalveluksia saisi rajoittaa kuten muitakin yleisötilaisuuksia. Nykyinen laki sallii muiden luento- ja yhteislaulutilaisuuksien rajoittamisen. Suomen tartuntatautilainsäädännön uudistaminen on käynnissä.
- ‹ edellinen
- 6 / 94
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Sakset seis! -kulttuuriadressissa jo lähes 70 000 allekirjoittajaa – Mielenosoitus 5.12. Helsingissä
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.