Sosiaaliturvan voimakkaat heikennykset eivät ole lisänneet työpaikkoja – ainoastaan työttömien ahdinkoa. Jo valmiiksi erittäin korkealla tasolla ollut pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt 7 % viime vuodesta. Työttömien Keskusjärjestön mielestä sen estämiselle ei näytä olevan riittäviä keinoja.
Keywords:
Turkki ulos Kurdistanista -mielenosoitus käynnissä Helsingissä
Turkki ulos Kurdistanista -mielenosoituskulkue on käynnissä Helsingin Senaatintorilta Narinkkatorille.
23. huhtikuuta Turkin valtio aloitti laajamittaiseen sotilasoperaation Pohjois-Irakin kurdialueella. Kohteena olivat Etelä-Kurdistanin alueet Zap, Avashin ja Matina. Sittemin Turkin sotatoimet ovat voimistuneet sekä laajentuneet. Sodankäynti on ollut jo vuosia Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin keino haalia maallensa valtaa ja uusia alueita tavallisen kansan kustannuksella. Erdoganin tavoitteena on Rojavan (Pohjois-Syyria) sekä Bashurin (Pohjois-Irak) valloittaminen.
Vuonna 2018 Turkin armeija sekä sen kouluttamat ja palkkaamat jihadistitaistelijat hyökkäsivät kurdienemmistöiseen Afrinin kantoniin Pohjois-Syyriassa. Seuraavana vuonna miehityssota sai jatkoa Pohjois-Syyrian muilla kurdialueilla, minkä seurauksena satoja siviilejä sai surmansa. Lisäksi sadattuhannet alueen asukkaat joutuivat pakenemaan kodeistaan.
Syyrian demokraattisten voimien (SDF) lisäksi Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sissien vastarinta Turkin sotatoimia vastaan on ainoita voimia, joka vastustaa Turkin miehitysyrityksiä ja laajentumispyrkimyksiä Lähi-idässä. Vuonna 2014, jolloin ISIS-terroristit valtasivat laajoja alueita Syyriassa ja Irakissa aiheuttaen myös globaalin uhan, PKK:n sissit pysäyttivät ISIS:in jesidivähemmistöön kohdistuneen kansanmurhan Sinjarin alueella Irakin Kurdistanissa.
NATO-maat uskovat että heidän täytyy säilyttää hyvät suhteet Turkkiin geopoliittisista ja strategisista syistä, eivätkä tämän vuoksi haasta Turkin hallinnon laajentumispolitiikkaa. Pysyttelemällä hiljaa Erdoganin toimista, heistä tulee osallisia Turkin hyökkäyksiin. Samaan aikaan Erdogan, joka tietää ettei tule saamaan rangaistusta edes pahimmista rikoksistaan, rikkoo avoimesti kansainvälistä lakia. Hänen hallintonsa on käyttänyt niin kemiallisia aseita kuin jihadistitaistelijoita käynnissä olevissa sodissa Zapissa, Avashinissa ja Matinassa. Lisäksi Turkin käyttämät sotadronet (miehittämätön ilma-alus, UAV) murhaavat ja terrorisoivat siviilejä. Kaikesta tästä huolimatta niin Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Europan neuvosto liittyvät NATOn seuraan ja ovat hiljaa tilanteesta.
Lisätietoja mielenosoituksen teeseistä Facebook-tapahtumassa.
Kuvat Jiri Mäntysalo
Kirjoittajan artikkelit
Kun aiemmat leikkaukset painottuivat sosiaaliturvaan, kohdistetaan ne ensi vuonna erityisesti sairaisiin. Orpon hallituksen leikkaukset eivät ole mikään neutraali, taloudellinen säästöpäätös, vaan poliittinen valinta, joka vahingoittaa suhteettomasti juuri yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia.
Vuoden 2023 heinäkuusta lähtien jokainen kuukausi oli ollut vähintään 1,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasoa korkeampi, ja maailman keskilämpötila oli viimeisten 12 kuukauden aikana 1,63 astetta lämpimämpi kuin teollisen ajan aikana. Olemme lähellä yhä vaarallisempia ilmastovaikutuksia.
- ‹ edellinen
- 7 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.