Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Kommuuni julisti huhtikuussa 1871 alkaneeksi uuden politiikan aikakauden, jota piti leimaaman ”kokeellisuus, myönteisyys ja tieteellisyys.”
Keywords:
Työllisyydessä painotetaan markkinavetoisia ratkaisuja
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM laatii kyllä hyviä arvioita työllisyyskehityksestä, mutta itse ongelmiin ei puututa.
– Jos työttömyys lisääntyy, eikö pitäisi jotain tehdä? ihmetteli Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestö TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski.
Yhteiskuntapoliittisesti kysymys on hankala. Kyse on Haapakosken mukaan siitä, miten julkisen sektorin ja markkinatalouden suhdetta hahmotetaan.
– Suomessa työllisyyden osalta painotetaan markkinavetoisia ratkaisuja. Lähtökohtana on ajatus yksilön työmarkkina-arvosta, josta hän on itse vastuussa. Tämän voisi ajatella toisellakin tavalla. Vastuu työllisyydestä olisikin julkisella puolella ja siihen voitaisiin aktiivisella politiikalla puuttua niin, että työllisyystilanne olisi mahdollisimman oikeudenmukainen, totesi Haapakoski.
Jotain työllisyyspolitiikan arvostuksesta kertoo sekin, että hallituksessa työministerin harteilla ovat myös oikeusministerin tehtävät. Ministerin viikoittaisesta työajasta on työllisyysasioille varattu vain kaksi päivää.
Työttömien kontrolli on Haapakosken mukaan lisääntynyt. Tämä ei edesauta työttömien työnhakijoiden motivaatiota eikä kasvavien yritysten työvoiman rekrytointia. Resursseja on liian vähän ja niitä kohdistetaan väärin.
Istuva hallitus ei tule parantamaan työttömien sosiaaliturvaa. Sen sijaan vuonna 2017 tehdään ansiosidonnaisen keston leikkaus.
Hallitusohjelmassa leikataan myös keinoja, joilla aikaisemmin on yritetty puuttua pitkäaikaistyöttömyyteen. Haapakoski arvioi, että hallituskauden aikana nykyisistä varoista häipyy noin viidennes. (MK)
Kirjoittajan artikkelit
Yhdysvalloissa vallitsee entistä enemmän rahan valta eli plutokratia, jossa myös poliittinen valta on rikkaiden käsissä, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.
Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun. Syksyllä ilmestyi uusi kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta.
- ‹ edellinen
- 7 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.