Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Kommuuni julisti huhtikuussa 1871 alkaneeksi uuden politiikan aikakauden, jota piti leimaaman ”kokeellisuus, myönteisyys ja tieteellisyys.”
Keywords:
Työllisyydessä painotetaan markkinavetoisia ratkaisuja
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM laatii kyllä hyviä arvioita työllisyyskehityksestä, mutta itse ongelmiin ei puututa.
– Jos työttömyys lisääntyy, eikö pitäisi jotain tehdä? ihmetteli Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestö TVY:n puheenjohtaja Jukka Haapakoski.
Yhteiskuntapoliittisesti kysymys on hankala. Kyse on Haapakosken mukaan siitä, miten julkisen sektorin ja markkinatalouden suhdetta hahmotetaan.
– Suomessa työllisyyden osalta painotetaan markkinavetoisia ratkaisuja. Lähtökohtana on ajatus yksilön työmarkkina-arvosta, josta hän on itse vastuussa. Tämän voisi ajatella toisellakin tavalla. Vastuu työllisyydestä olisikin julkisella puolella ja siihen voitaisiin aktiivisella politiikalla puuttua niin, että työllisyystilanne olisi mahdollisimman oikeudenmukainen, totesi Haapakoski.
Jotain työllisyyspolitiikan arvostuksesta kertoo sekin, että hallituksessa työministerin harteilla ovat myös oikeusministerin tehtävät. Ministerin viikoittaisesta työajasta on työllisyysasioille varattu vain kaksi päivää.
Työttömien kontrolli on Haapakosken mukaan lisääntynyt. Tämä ei edesauta työttömien työnhakijoiden motivaatiota eikä kasvavien yritysten työvoiman rekrytointia. Resursseja on liian vähän ja niitä kohdistetaan väärin.
Istuva hallitus ei tule parantamaan työttömien sosiaaliturvaa. Sen sijaan vuonna 2017 tehdään ansiosidonnaisen keston leikkaus.
Hallitusohjelmassa leikataan myös keinoja, joilla aikaisemmin on yritetty puuttua pitkäaikaistyöttömyyteen. Haapakoski arvioi, että hallituskauden aikana nykyisistä varoista häipyy noin viidennes. (MK)
Kirjoittajan artikkelit
Yhdysvalloissa vallitsee entistä enemmän rahan valta eli plutokratia, jossa myös poliittinen valta on rikkaiden käsissä, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman.
Agit-Propin kaari, tarina läpi vuosikymmenten, on ainutlaatuinen ja kiehtova. Se alkaa 1960-luvun radikaaleista vuosista, aikakaudesta, jolloin papitkin yhtäkkiä alkoivat laulaa vallankumouksellisia lauluja, ja jatkuu läpi hektisen ja intensiivisen 1970-luvun. Syksyllä ilmestyi uusi kirja Agit-Prop – Lauluja utopiasta.
- ‹ edellinen
- 7 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.