Valtion budjetissa varaudutaan puolustusmenojen huimaan korottamiseen. HX-hankkeen takia puolustusbudjetin osuus bkt:stä nousee 1,4 prosentista kahteen ja tuleville vuosille varaudutaan paljon suurempiin menoihin. Tämä tilanteessa, jossa koronavaikutukset valtion talouteen ovat jo olleet rankat. Vaihtoehtoja olisi kuitenkin edelleen olemassa.
Työn keventäminen ratkaisuksi kuormitukseen
Moni kuntasektorin työntekijä on joutumassa jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle 10 vuoden kuluessa. SKP:n ay-ryhmä esittää erittäin tarpeellisen kysymyksen siitä, hyväksymmekö todella työelämän, joka vammauttaa pysyvästi ja johtaa työkyvyttömyyteen yli 30 prosentin todennäköisyydellä?
– Hoivatyö on kärsinyt vuosikausia ylikuormituksesta, koska alalle ei ole palkattu riittävästi tekijöitä.
Koronakriisi on pysäyttänyt yhteiskuntaa tavalla, joka antaa meille hyvän mahdollisuuden parantaa työelämää. Kriisi pakottaa arvioimaan työelämää uudella tavalla ja niin, että se koskettaa entistä useampia henkilökohtaisesti. Monet matalapalkkaiset työt ovat välttämättömiä, eikä niitä voi keskeyttää tai siirtää etätyöksi, vaikka työturvallisuus on viruksen takia suuresti heikentynyt.
– Hoivatyö on kärsinyt vuosikausia ylikuormituksesta, koska alalle ei ole palkattu riittävästi tekijöitä. Sama ongelma on myös monella muulla fyysisesti tai henkisesti kuluttavalla alalla. Tähän tulokseen on päätynyt Suomen suurin eläkevakuuttaja Keva, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, toteaa SKP:n ay-ryhmän puheenjohtaja Martti Vaskonen.
Kevan helmikuussa 2020 julkistama selvitys paljasti, että joka kolmas kuntasektorin työntekijä jää eläkkeelle 10 vuoden kuluessa. Hoiva-nimikkeellä eläköityviä on 43 000 ja heistä joka kolmas jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Sama kohtalo on muillakin fyysistä työtä tekevillä sotelaisilla kuten sairaala- ja laitosapulaisilla tai kiinteistöhuollon työntekijöillä. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä edeltää useimmiten osatyökyvyttömyyseläke ja sen kokevat myös monet yksityisen sektorin työntekijät samalla tavalla.
– Suuri kysymys kuuluukin: hyväksymmekö työelämän, joka vammauttaa pysyvästi ja johtaa työkyvyttömyyteen yli 30 prosentin todennäköisyydellä, vai emme, kiteyttää Vaskonen.
Suomen kommunistisen puolueen ay-ryhmä vaatii työajan lyhentämistä 30 tuntiin viikossa.
SKP:n ay-ryhmän vaihtoehto ylikuormitukselle on työn keventäminen ja tämän tarpeen nykyinen poikkeustilanne tuo hyvin esille. Suomen kansantalous on ollut pitkään erittäin tuottava, eikä ole mitään syytä, mikä pakottaa jatkamaan terveydelle tuhoisaa järjestelmää.
Suomen kommunistisen puolueen ay-ryhmä vaatii työajan lyhentämistä 30 tuntiin viikossa. Se tulee tehdä ansiotasoa alentamatta, mutta se vaatii työn ja tulojen uudelleen jakamista. Tilanteen parantaminen vaatii ensinnäkin asian esillä pitämistä keskusteluissa. Joukolla voimme nostaa aloitetta työajan lyhentämisestä paremmin julkisuuteen ja liittojen johdon tietoon. Muutos tässäkin asiassa lähtee kentältä työläisten, aktiivien, ammattiosastojen ja -yhdistysten toimesta. Kaikki mahdollinen tuki työajan lyhentämisen aloitteelle on tarpeen.
Kirjoittajan artikkelit
Siivoojien työolojen parantaminen lähtee valvonnan lisäämisestä. Lisäksi tarvittaisiin kunnolliset sanktiot, joilla voidaan puuttua tapahtumiin silloin kun työntekijöiden oikeuksia ei noudateta, toteavat PAM:n Jaana Ylitalo ja Kiinteistötyönantajien Pia Gramén.
Tilanne Wallmapussa, joka on alkuperäiskansa Mapuchien asuttama alue Etelä-Chilessä, on kriittinen. 12.8. pidetyssä mielenosoituksessa Suomi - Chile solidaarisuusseura protestoi Chilen hallinnon Mapuche-kansaa kohtaan kohdistamaa väkivaltaa sekä rasismia ja fasismia vastaan.
- ‹ edellinen
- 6 / 19
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.