SuPer, Tehy ja ERTO ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sosiaalipalvelualalle. Neuvotteluissa tavoitteet mm. palkankorotuksista ja palkkausjärjestelmästä eivät ole edenneet.
Työn keventäminen ratkaisuksi kuormitukseen
22.05.2020 - 12:00
(updated: 27.05.2020 - 16:20)
Matalapalkka-alojen palkkakuoppaa on yritetty monesti täyttää. Tässä varhaiskasvatuksen työntekijät 2019 keväällä Eduskuntatalolla. Kuva Tiina Sandberg
Moni kuntasektorin työntekijä on joutumassa jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle 10 vuoden kuluessa. SKP:n ay-ryhmä esittää erittäin tarpeellisen kysymyksen siitä, hyväksymmekö todella työelämän, joka vammauttaa pysyvästi ja johtaa työkyvyttömyyteen yli 30 prosentin todennäköisyydellä?
– Hoivatyö on kärsinyt vuosikausia ylikuormituksesta, koska alalle ei ole palkattu riittävästi tekijöitä.
Koronakriisi on pysäyttänyt yhteiskuntaa tavalla, joka antaa meille hyvän mahdollisuuden parantaa työelämää. Kriisi pakottaa arvioimaan työelämää uudella tavalla ja niin, että se koskettaa entistä useampia henkilökohtaisesti. Monet matalapalkkaiset työt ovat välttämättömiä, eikä niitä voi keskeyttää tai siirtää etätyöksi, vaikka työturvallisuus on viruksen takia suuresti heikentynyt.
– Hoivatyö on kärsinyt vuosikausia ylikuormituksesta, koska alalle ei ole palkattu riittävästi tekijöitä. Sama ongelma on myös monella muulla fyysisesti tai henkisesti kuluttavalla alalla. Tähän tulokseen on päätynyt Suomen suurin eläkevakuuttaja Keva, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, toteaa SKP:n ay-ryhmän puheenjohtaja Martti Vaskonen.
Kevan helmikuussa 2020 julkistama selvitys paljasti, että joka kolmas kuntasektorin työntekijä jää eläkkeelle 10 vuoden kuluessa. Hoiva-nimikkeellä eläköityviä on 43 000 ja heistä joka kolmas jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Sama kohtalo on muillakin fyysistä työtä tekevillä sotelaisilla kuten sairaala- ja laitosapulaisilla tai kiinteistöhuollon työntekijöillä. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä edeltää useimmiten osatyökyvyttömyyseläke ja sen kokevat myös monet yksityisen sektorin työntekijät samalla tavalla.
– Suuri kysymys kuuluukin: hyväksymmekö työelämän, joka vammauttaa pysyvästi ja johtaa työkyvyttömyyteen yli 30 prosentin todennäköisyydellä, vai emme, kiteyttää Vaskonen.
Suomen kommunistisen puolueen ay-ryhmä vaatii työajan lyhentämistä 30 tuntiin viikossa.
SKP:n ay-ryhmän vaihtoehto ylikuormitukselle on työn keventäminen ja tämän tarpeen nykyinen poikkeustilanne tuo hyvin esille. Suomen kansantalous on ollut pitkään erittäin tuottava, eikä ole mitään syytä, mikä pakottaa jatkamaan terveydelle tuhoisaa järjestelmää.
Suomen kommunistisen puolueen ay-ryhmä vaatii työajan lyhentämistä 30 tuntiin viikossa. Se tulee tehdä ansiotasoa alentamatta, mutta se vaatii työn ja tulojen uudelleen jakamista. Tilanteen parantaminen vaatii ensinnäkin asian esillä pitämistä keskusteluissa. Joukolla voimme nostaa aloitetta työajan lyhentämisestä paremmin julkisuuteen ja liittojen johdon tietoon. Muutos tässäkin asiassa lähtee kentältä työläisten, aktiivien, ammattiosastojen ja -yhdistysten toimesta. Kaikki mahdollinen tuki työajan lyhentämisen aloitteelle on tarpeen.
Kirjoittajan artikkelit
”Kapitalismi, ensimmäinen anti-imperialistinen julistenäyttely” ei pelkää ottaa kantaa ja haluaa tulla osaksi radikaalia keskustelua, sekä levitä ihmisten käyttöön kaikkialla.
Lotta Aho on väitöstutkimuksessaan todistanut, että energiayritykset käyttävät nykyistä päästökauppapainotteista ilmastopolitiikkaa hyödykseen, eikä järjestelmä toimi. Syyt tähän ovat sekä ideologisia että taloudellisia.
- ‹ edellinen
- 9 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Mitä sinä olisit valmis tekemään ihmisen ja luonnon riistämisen lopettamiseksi? Hienoa, että sinulla on Tiedonantaja käsissäsi. Olet tarttunut marxilaiseen työvälineeseen. Tämän numeron kannessa nuoret ovat nousseet puuhun. ”Piti saada näkyvä paikka pääministeri Petteri Orpon edustusasunnon edessä järjestetyssä mielenosoituksessa.”
Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.