Työttömät heristivät nyrkkiä eduskunnalle
Työttömät kokoontuivat keskiviikkona 12. syyskuuta Arkadianmäelle muistuttamaan kansanedustajia olemassaolostaan. Eduskunta alkaa syyskauden alkajaisiksi käsittelemään ensi vuoden budjettia, eivätkä työttömät ole tyytyväisiä siinä esitettyihin työllisyystoimiin.
Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen suomi hallitusta kovin sanoin. Vaikka Suomen taloudella menee hyvin, ei budjettiesitys lupaa työttömien asemaan kohennusta. Päinvastoin, esimerkiksi työmarkkinatukeen ei ole luvasssa lisäeuroja . Sen sijaan työllisyysvaroja vähennetään yli sadalla miljoonalla eurolla.
Erityisen hankalassa asemassa on kolmas sektori, jonka rahoitusta hallitus on ajanut alas nopealla tahdilla. Esimerkiksi TVY:n yhdistysten toiminta on monella paikkakunnalla vaakalaudalla.
Pysyvästi toimeentulotuella
Lea Karjalainen otti esille ongelmat, jotka koskevat työmarkkinatuelta pudotettuja henkilöitä. Noin 14 000 ihmistä on erilaisten, monessa tapauksessa kohtuuttomien karenssien vuoksi jätetty kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle ja toimeentulotuen varaan. Paluu takaisin työmarkkinatuelle on nykyisen lainsäädännön puitteissa hankalaa, koska paluuehdoksi kelpaa ainoastaan vähintään viiden kuukauden mittainen palkkatyöjakso. Sen hankkiminen on monelle pitkään työttömänä olleelle lähes mahdoton tehtävä.
– Suuri joukko ihmisiä elää määräämättömiä aikoja väliaikaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen varassa. Eduskunnan tulisi höllentää paluuehtoa ja antaa näille ihmisille jo perustuslaissa taattu ihmisarvo, vaatii Karjalainen.
Asiakaslähtöisyys unohdettu
Ensi vuonna aloittaa uusi työ- ja elinkeinoministeriö, joka muodostuu nykyisestä kauppa- ja teollisuusministeriöstä, työministeriöstä ja sisäasiainministeriön alueiden kehittämistehtävien yksiköistä. Lea Karjalaisen mukaan työmarkkinatukea saavat työttömät siirretään uudistuksen myötä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, mikä ei ainakaan helpota työllistymistä kunnon työpaikkoihin.
Hallitus myös supistaa työvoimatoimistojen verkostoa. Tilalle tulevat alueelliset työvoimapalvelukeskukset, joissa työnhaku tapahtuu entistä enemmän itsepalveluna.
Lea Karjalainen pelkää, että työnhaku tyssää monen kohdalla jo siihen, että työnhakijaksi ilmoittautuminen ja muu asiointi hoidetaan jatkossa omatoimisesti tietokoneella.
– Asiakaslähtöisyys on kokonaan unohdettu. Täytyy vain kysyä, mikä on nykyään työvoimaviranomaisten rooli, ihmettelee Karjalainen. Liian usein on työvoimaviranomaisten vastaus ollut, että ei heidän tavoitteena olekaan ohjata asiakkaita töihin.
Syrjäseutujen ongelmat kärjistymässä
Keijo Moilanen ja Kari Pajumäki saapuivat eduskuntatalon eteen Keski-Suomesta Viitasaarelta. Samalla pikkubussilla tuli viitasaarelaisten lisäksi työttömiä myös Jyväskylästä ja Saarijärveltä.
Keijo Moilasen mielestä kolmannen sektorin työllistämismäärärahojen loppuminen tuntuu todella ikävältä. Hallituksen työllisyyspolitiikka ryöppyää nyt yli äyräidensä.
– Olen ollut itse perustamassa Viitasaaren työttömien ruokalan toimintaa. Kahdeksan vuotta on ruokalaa pyöritetty ja pyöritetään jatkossakin, vaikka rahoitus nyt väheneekin, sanoo Moilanen. Sen verran tärkeä rooli ruokalan kaltaisella toiminnalla on etenkin pitkäaikaistyöttömien arjen kannalta.
Niukkenevien varojen kanssa kamppailevan yhdistyksen puheenjohtaja Kari Pajamäki murehtii syrjäseutujen sosiaalisten ongelmien lisääntymistä ja kärjistymistä, mikäli pieniä yhdistyksiä ajetaan alas.
– Työttömien järjestöt tekevät tärkeää työtä niiden ihmisten parissa, jotka eivät työllisty tavallisilla työmarkkinoilla, tuumii Pajumäki.
Miehet olivat mielenosoituksen jälkeen menossa porukalla tapaamaan keskisuomalaisia kansanedustajia. Tarkoituksena oli esittää lista kiperiä kysymyksiä päättäjille. Ja myös vaatia vastauksia.
MARKO KORVELA